KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Muovinkeräysastian sisältö kulkeutuu kierrätettäväksi Riihimäelle, Ruotsiin tai Saksaan

Ekokemin Kiertotalouskylä avattiin Riihimäellä vuonna 2016.

Ekokemin Kiertotalouskylä avattiin Riihimäellä vuonna 2016. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Muovin kierrätykseen opittu suomalaiskodeissa, jätettä on vietävä ulkomaillekin hyödynnettäväksi.

STT–Aino Salmi
27.7.2020 10.45

Muovi voi asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä ja kierrätettynä olla mainettaan parempi materiaali ympäristön ja kiertotalouden kannalta. Kuitenkin liian suuri osa muovista päätyy yhä jätteeksi ensimmäisen käyttökerran jälkeen tai joutuu luontoon asianmukaisen jätehuollon sijasta.

Muovin arvosta hukataan muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovi Oy:n mukaan jopa 95 prosenttia silloin, jos materiaali käytetään vain kerran ja lyhyen aikaa. Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen.

Suomalaisissa kotitalouksissa muovipakkausten erilliskeräykseen on alettu sinänsä tottua, jopa niin hyvin, että kaikkea muovijätettä ei pystytä kotimaassa hyödyntämään.

ILMOITUS
ILMOITUS
Muovin arvosta hukataan muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovi Oy:n mukaan jopa 95 prosenttia silloin, jos materiaali käytetään vain kerran ja lyhyen aikaa

– Kotitalouksien muovipakkauksia kerätään noin kolmannes enemmän kuin kotimaassa ehditään kierrättää. Tavallisen kuluttajan roska-astiasta muovi päätyy yhä useammin uusiokäyttöön Fortumin Riihimäen muovijalostamon kautta, kertoo muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Kotitalouksien muovipakkausten kierrättäminen aloitettiin Suomessa vuonna 2016. Soinin mukaan viime vuonna asumisessa syntyvien muovipakkausten kierrätys kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta.

– Kesäkuusta alkaen muovijätettä on alettu viedä Ruotsiin ja Saksaan kierrätettäväksi, koska kaikkea muovijätettä ei ehditä enää käsitellä Riihimäellä. Näiden maiden viranomaisten kanssa on sovittu tarkasti kierrätyksen yksityiskohdista, Soini kertoo.

Muovin kierrätys voi muuttua täysin uuden lain myötä

Suomeen ei Soinin mukaan olla rakentamassa uutta muovijalostamoa ennen kuin valmisteilla oleva jäteuudistuslaki on valmis. Uuteen lakiin on ehdotettu vaatimusta siitä, että jatkossa tuottajayhteisön tulisi hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien kierrätys.

Soinin mukaan uudistus aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden viivästyksen uuden kotimaisen kierrätyskapasiteetin syntymiseen.

– Toteutuessaan tämä vaatimus lopettaisi nykyisen Uusiomuovi Oy:n toiminnan ja aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden katkoksen ennen kuin uutta kotimaista kierrätyskapasiteettia saataisiin lisää, Soini kertoo.

Ruotsissa ja Saksassa muovin kierrätysaste ei ole Soinin mukaan aivan yhtä korkea kuin Suomessa.

– Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen. Tämän jälkeen toissijaiseen käyttöön, kuten kuormalavojen valmistukseen, muovia voidaan kierrättää vielä toiset viisi kertaa, Soini sanoo.

Muovijätteen vienti EU:sta kehittyviin maihin vähentynyt

EU:n alueella keskimärin vain alle kolmannes syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU:n tasolla muovin kierrätyksen kehittäminen on katsottu tavoiteltavaksi linjaksi, jolla vastata muoviongelmaan, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston kiertotalouden asiantuntija Karoliina Rasi.

– Kierrätyksen pitää kuitenkin tapahtua EU:ssa, eikä niin, että viemme jätteitä kehittyviin maihin, kuten aiemmin tehtiin. Muovin vienti ulos EU:sta onkin puolittunut vuosien 2016–2019 aikana, Rasi toteaa.

Muovijätteen viemiseen tarvitaan Rasin mukaan nykyään vastaanottajamaan etukäteislupa, kun muovijätettä viedään EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle.

– Muovimateriaalit ja muovituotteet ovat kuitenkin erittäin resurssitehokkaita koko elinkaaren ajan, auttaen meitä välttämään ruokahävikkiä, säästämään energiaa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä, Rasi arvioi.

Mikromuovit saastuttavat ympäristöä

Myös Sitran Ilmastoratkaisujen tiimin projektikoordinaattori Alexander Kohl sanoo, että muovi on kiertotalouden näkökulmasta kiinnostava materiaali. Mahdollisuuksia siinä piilee niin kierrätyksen, uudelleenkäytön kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksienkin näkökulmasta.

Samaan aikaan etenkin luontoon ja vesistöihin päätyvät, hitaasti hajoavat mikromuovit aiheuttavat maailmanlaajuisen ongelman.

– Muovien kestävämpää käyttöä pohdittaessa on hyvä lähteä liikkeelle siitä ajatuksesta, että kaikkein kestävintä muovin kulutusta on se, joka ei tapahdu lainkaan, Kohl toteaa.

Turhan kulutuksen ja roskaamisen vähentäminen onkin keskeinen keino vähentää muovin aiheuttamia ympäristöhaittoja. Muovijätteen lajittelua ja kierrättämistä voidaan Kohlin mukaan tehostaa esimerkiksi uudistamalla keräysvaatimuksia ja lisäämällä muovinkeräyspaikkoja.

– Muovihaasteen selättämiseksi vaaditaan myös uusia ratkaisuja, kuten kierrätysteknologioiden kehittämistä ja uusia, perinteistä muovia korvaavia biopohjaisia materiaaleja. Näiden tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja tuotannossa suomalaiset yritykset voivat hyvinkin ottaa kärkiaseman, Kohl arvioi.

Keskustelu muovista perustuu pitkälti mielikuviin

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan muovin ja sitä korvaavien materiaalien ympäristövaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa kokonaiskuvan muodostamista varten.

– Muovin ympärillä liikkuva keskustelu perustuu tällä hetkellä pitkälti mielikuviin eikä tutkittuun tietoon. Esimerkkinä voidaan sanoa, että monet ikään kuin muovittomina markkinoidut pakkaukset on oikeasti valmistettu materiaalista, joka myös luokitellaan muoviksi, Katajajuuri toteaa.

Katajajuuren mukaan muoviin pakatun ruokatuotteen elinkaaren aikana muovipakkaus muodostaa tyypillisesti vain muutamia prosentteja päästöistä.

Kokonaisuuteen ja eri ympäristövaikutuksiin vaikuttavat Katajajuuren mukaan raaka-aineiden hankinta ja jalostus, materiaalin valmistaminen, kuljetukset, käyttö, käytöstä poisto, lajittelu ja jätteiden keruu, sekä näiden lisäksi vielä tuotteen uudelleen hyödyntäminen sekä suorituskyky sitä käytettäessä.

– Tarvitsisimme kokonaisvaltaisempaa tietoa ja vertailua muovin ja vaihtoehtoisten materiaalien ympäristövaikutuksista ja suorituskyvystä, jotta eri käyttötapauksissa voitaisiin valita parhaat ratkaisut ja samalla kokonaiskuvaa voitaisiin muodostaa luotettavalla tavalla. Tällaisen score-mittarin kehittäminen onkin Lukessa suunnitteilla, Katajajuuri tiivistää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään