KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hyljeksityt naiset matkaavat halki poltetun Lapin Tommi Kinnusen uudessa romaanissa

Tommi Kinnusen neljännen romaanin idea syntyi saunassa.

Tommi Kinnusen neljännen romaanin idea syntyi saunassa. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Itkua kansien väliin, puoliso kuvasi kirjoittamisprosessia rankasta aiheesta.

STT–Anne Salomäki
13.8.2020 8.43

Varsinais-Suomen Laitilassa, vanhan torpan pihapiirissä on saunoteltu perustuksia monelle Tommi Kinnusen teokselle. Saman saunan löylyissä syttyi myös kipinä uutuusromaanille Ei kertonut katuvansa.

Ajatus ei tosin tullut Kinnuselta itseltään, vaan vieressä lauteilla istuneelta puolisolta. Kinnusen edeltävä teos, vuonna 2018 julkaistu Pintti, oli vielä kesken, kun pariskunta tui jutelleeksi Norjasta toisen maailmansodan päättyessä Suomeen palanneista, aikanaan saksalaisten matkaan lähteneistä suomalaisnaisista. Virallisesti naiset palasivat oslolaisen vankileirin kautta Hankoon, mutta jotkut tulivat takaisin Lapin halki kävellen.

Kinnunen oli lukenut Oulun yliopiston tutkijan Marianne Junilan tutkimusta, joka käsittelee jatkosodan aikaisia suomalaisten ja saksalaisten välisiä suhteita.

– Referoin sitä kiivaasti ja samalla mainitsin, että isoäitini äidillä oli ollut sodan jälkeen kotiapulaisena nainen, joka oli sodan jälkeen kävellyt Suomeen. Puoliso kysyi, että mikset kirjoita heistä, kirjailija muistelee.

Vaikein tähänastisista

Mieleen alkoi heti nousta hahmoja ja kohtauksia. Yhdessä joukko kävelee poispäin, mutta yksi voimansa menettänyt jää taakse istumaan. Kun yksi kävelijöistä kääntyy viimeisen kerran katsomaan, jäljelle jäänyt on siirtynyt makuulle.

Sinä iltana Kinnunen juoksi lumisateessa saunasta tupaan, kirjasi ensin ajatuksiaan ylös ranskalaisin viivoin ja sitten avasi tietokoneen. Iltayöstä synopsis oli jo kustantajalla.

Irenen, Veeran, Ailin ja muiden Lapin halki jalkaisin kulkevien naisten tarina on vaellusromaani, joka on tyylilajiltaan Kinnusen sanojen mukaan aina myös ”matka itseen”. Teoksessa kuvaillaan, kuinka naiset samalla matkaavat kohti muuttunutta Suomea: ”Marssin aikana he olivat muuttuneet siitä, mitä luulivat olleensa, joksikin aivan muuksi. Heidän tunnettiin nyt saksalaisten huorina.”

Raskas matka oli rankka myös kirjoittajalle. Kolme romaania aiemmin julkaissut Kinnunen kuvailee tekstin olleen tähänastisista vaikein.

Itkua kansien väliin

Jos Ei kertonut katuvansa oli raskas prosessi, Kinnusen seuraavatkaan projektit eivät ole keveitä. Pian Yleltä on tulossa kuunnelma Päivänkakkarat, joka kertoo seksuaalivähemmistöistä 1970-luvun alussa eli aikana, jolloin homoseksuaalinen kanssakäyminen lakkasi olemasta rikos. Tarinat ovat peräisin miehiltä, joita Kinnunen haastatteli gradua tekevän ystävänsä puolesta. Osa kertomuksista on hyvinkin julmia.

Nyt työpöydällä on oopperalibretto naisesta, joka oli vanhoilla päivillään suljettu kamariin muistisairauden vuoksi ja sulake kierretty irti. Taustalla on tositarina, jonka Kinnunen kuuli äidiltään ja tädiltään.

Ahdistavien tarinoiden kirjoittaminen ei ole Kinnuselle ominaista. Hän muistuttaa, että kirjoittajatausta on oikeastaan ylioppilasteatterin vappukabareessa ja tyylissä ”vitsillä sisään ja pierulla ulos”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tuore romaani oli niin kaukana kabareesta, että puolison täytyi kirjoittamisvaiheessa välillä kertoa jälkikasvulle, miksi isän energiataso on alhaalla.

– Hän sanoi, että isi on nyt vähän väsynyt, kun hän on kirjoittanut itkua kansien väliin, Kinnunen toteaa nauraen.

Silmien avaaminen on ensimmäinen askel

Vaikka Ei kertonut katuvansa -romaani katsoo vuosikymmenten taakse, siitä löytyy myös yhtymäkohtia tähän päivään. Kirjailija Tommi Kinnunen mainitsee esimerkkinä ”Isis-vaimoiksi” kutsutut naiset, joiden paluu Suomeen on herättänyt valtavaa kiistelyä.

– Kirjoittaessani törmäsin tietoon, että Saksaan asti päässeet naiset koottiin leireille, eikä Suomella ollut mikään kiire ottaa heitä takaisin. Samanlainen ongelma olivat sisällissodan punaiset naiset, joista puhuttiin susinarttuina. On kuin he olisivat jätettä, jota ei haluta ottaa vastaan, vaikka he ovat Suomen kansalaisia.

Naisille ja naisista puhutaan edelleen yleisesti miehistä poikkeavalla tavalla. Kinnusen mielestä yksi esimerkki tästä on se, että pääministeriä kutsutaan kassatytöksi, kun miespääministerin nuoruusvuosien aikaisista töistä ei puhuta yhtä arvottavasti.

– Julkisessa keskustelussa tuntuu, että nainen saa arvan, joka ei koskaan voita. On mielettömät kriteerit, joita ei voi täyttää ja jotka ovat miehille aivan erilaiset.

Kysymykseen siitä, miten tilanteen voisi muuttaa, Kinnusella ei ole vastausta. Ensimmäinen askel hänen mielestään on kuitenkin huomata asia ja avata sille silmät.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään