Lähes 60 prosenttia työntekijöistä siirtyi Suomessa keväällä etätöihin, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Etätyön tekemisellä on ollut merkittävä positiivinen vaikutus koronaepidemian leviämisen estämisessä.
Hallitus ja terveysviranomaiset seuraavat epidemiatilannetta herkeämättä. Uusia toimia on linjattu ja tullaan linjaamaan tarpeen mukaan nopeasti. Monet kesän aikana päättyneet rajoitustoimet ovat olleet hyvinvointi- ja talousvaikutuksiltaan niin raskaita, että niiden palauttamiselle olisi kuitenkin korkea kynnys. Etätyöllä taas näyttää olevan epidemian tehokkaan hillitsemisen lisäksi jopa myönteinen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin.
Työterveyslaitoksen alustavien tutkimustuloksien mukaan etätyöskentely oli keskimäärin yhteydessä muun muassa kasvaneeseen työkykyyn ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Tuloksien arvioidaan selittyvän sillä, että etätöitä tekevät ovat tehneet koronasta johtuneen poikkeustilanteen takia aiempaa enemmän päätöksiä itsenäisesti sekä oppineet parempia, uusia työtapoja.
Elinkeinoelämän suunnalta on viime aikoina kritisoitu ajatusta etätöihin paluusta, mikä tuntuu erikoiselta myös taloudellisessa mielessä. Jos epidemian toisen aallon torjunnassa ei onnistuta, voi seurauksena olla jälleen elinkeinonvapauden rajoituksia ja valtavia taloudellisia menetyksiä. Suositus tehdä etätöitä on huomattavasti kevyempi toimi kuin liiketoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen.
On toisaalta tärkeää muistaa, ettei kaikilla aloilla ei ole lainkaan mahdollista siirtyä etätyöhön. Koronakriisi on tässäkin suhteessa luokkakysymys. Niillä työpaikoilla, joissa etätyö ei ole mahdollista, on erittäin tärkeää noudattaa Työterveyslaitoksen antamia toimintaohjeita. Ohjeiden mukaan työpaikoilla tulisi olla muun muassa varautumisryhmä, joka ottaa vastuun tartuntojen torjuntatoimista ja epidemian aiheuttamien muutosten hallinnasta. Työnantaja vastaa aina siitä, että työ on terveellistä ja turvallista.
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeri.
uutiskirje 
