Sanan ”lappalainen” historia juurtaa juurensa 1500-luvulle, jolloin ihmisiä merkittiin tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanta- tai henkikirjassa. Näin ollen sillä ei viitattu etnisyyteen tai asuinalueeseen vaan elinkeinoon. Se tunnetaan myös saamelaisista käytettynä rasistisena käsitteenä.
Ulkopuolisten käyttämä lappalainen-haukkumasana on vähitellen kadonnut, ja käsitteen jäätyä tyhjäksi sille tehtiin käsitteenvaltaus niin kutsutun uuslappalaisen, saamelaisvastaisen liikkeen poliittisiin tarkoitusperiin. Käsite toimii siis edelleen saamelaisia syrjivänä ja kulttuuri-itsehallintoa heikentävänä.
Loukkaavista käsitteistä luopuminen on vastavuoroista. Saamelaisyhteisö on vuosia sitten luopunut suomalaisia loukanneiden riuku- ja lantalainen-käsitteiden käytöstä. Erityisesti loukkaavien käsitteiden luopumisen eteen tulee nähdä vaivaa silloin, kun ne koskevat heikommissa asemissa olevia vähemmistöjä.
On myös syytä harkita, halutaanko Lappia markkinoida vanhahtaneella lappalais-käsitteellä ja leimaamalla muun muassa matkailulle elintärkeitä elinkeinoja. Lapin imagon lähtökohtana tulisi olla paikallisen luonnon ja elinkeinojen sekä alueellisten ja kulttuurillisten erojen arvostaminen.
Anni-Sofia Niittyvuopio
Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu
Mari Ikonen
Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja
lehti 