KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomessa asuva uiguuri: Näen jatkuvasti painajaisia, jossa minut haetaan kodistani täällä Suomessa ja viedään Kiinaan

Osa Suomessa asuvista uiguureista kampanjoi Kiinan harjoittamasta uhkailusta huolimatta aktiivisesti ja pyrkii nostamaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksia alueella.

Osa Suomessa asuvista uiguureista kampanjoi Kiinan harjoittamasta uhkailusta huolimatta aktiivisesti ja pyrkii nostamaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksia alueella. Kuva: Zahra Alimy

Hong Kongin lisäksi Kiinan valtio on presidentti Xi Jinpingin johdolla ottanut kovan linjan toisinajattelun ja kiinalaisesta kulttuurista eroavien kulttuurien kitkemiseksi myös Xinjiangin maakunnan alueelta.

Antti Saarelainen
30.9.2020 11.15

Mielenosoitus uiguurien puolesta

Kansaansa kohdistuvaa sortoa ja etnistä puhdistusta vastustavat uiguurit järjestävät torstaina 1.10.2020 mielenosoituksen Helsingissä, jossa vaaditaan Suomelta toimia Kiinan toimien pysäyttämiseksi.

Stop the uyghur genocide -mielenosoitus järjestäytyy klo 17 alkaen Senaatintorilla ja marssii sieltä eduskuntatalon edustalle.

Mielenosoitus vaatii Suomelta painokkaampia toimia uiguurien keskitysleirien sulkemiseksi, uiguurien suojelemiseksi sekä valvontateknologian viennin tarkempaa valvontaa ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Riippumaton australialainen ajatuspaja Australian Strategic Policy Institute (ASPI) on raportoinut löytäneensä Xinjiangista 380 valtion rakentamaa keskitysleiriä. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan meneillään on kulttuurimurha, jossa pääasiassa islaminuskoiset uiguurit pyritään käännyttämään uskonnostaan, sekä poistamaan han-kiinalaisesta kulttuurista eroavat perinteet.

Tämän tavoitteen täyttämiseksi Kiinan valtio YK:n arvioiden mukaan noin miljoona uiguuria uudelleenkoulutusleireille. Tämän lisäksi tutkivaa journalismia tekevä Bellingcat-ryhmä on raportoinut Kiinan tuhonneen alueen moskeijoita ja The Guardian raportoinut Kiinan pakkosterilisoivan uiguurinaisia.

Kiina on rakentanut alueelle myös valvontajärjestelmän, jolla valvotaan miljoonien uiguurien päivittäistä elämää. Kiinan valtion mukaan kyse on terrorisminvastaisesta sodasta ja keskitysleirejä on esitelty länsimaiselle medialle “ammattikouluina” uiguurivähemmistölle.

Nokia linkittyy uiguurien pakkotyöstä hyötyviin

Kiinan toimet linkittyvät myös Suomeen: kansainvälisen näytön perusteella Kiinassa valmistettujen kasvomaskien tuotantoon liittyy uiguurien pakkotyötä. Uiguurien pakkotyöllä on ASPI:n raportin mukaan tuotettu muun muassa Applen, Niken ja Adidaksen tuotteita tai niiden osa.

Raportin mukaan noin 80 000 uiguuria on pakkosiirretty Kiinan eri osiin työskentelemään orjuuden kaltaisissa oloissa. Raportin mukaan Xinjiangin ulkopuolelle lähetetyt uiguurit elävät jatkuvassa valvonnassa ja heidän on osallistuttava pakollisiin mandariinikiinan ja kommunistisen puolueen ideologian opintoihin.

Raportti linkittää myös suomalaisen verkkolaiteyhtiö Nokian pakkotyöstä suoraan tai epäsuoraan hyötyviin yhtiöihin. Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan oli vuonna 2018 jopa 3,5 miljardia euroa ja sen odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina. Samalla Amnesty on raportoinut EU-valtioiden myyneen Kiinalle ihmisoikeuksien polkemiseen käytettävää valvontateknologiaa kuten kasvojentunnistusteknologiaa.

Amnestyn mukaan Suomen valtio on ollut yksi valvontateknologian viennin voimakkaampaa rajoittamista vastustaneista valtioista.

Mielenosoituksessa Kiinan laskuun työskenteleviä

Yleisradion mukaan Suomessakin on lisääntynyt Kiinan valtion ulkomailla asuviin poliittisesti aktiivisiin kiinalaistaustaisiin ja kiinalaisiin vähemmistöihin kuuluvien systemaattinen valvonta ja painostus. Ylelle haastattelun antaneet Kiinassa kiellettyyn hengelliseen Falun Gong -liikkeeseen kuuluvat kertovat Kiinan lähetystöjen organisoimasta suoranaisesta kiusaamisesta ja mustamaalaamisesta.

Suomessa vuoden asunut uiguuritaustainen Tursun* on asunut ulkomailla opiskeluiden takia vuodesta 2014 saakka ja seurannut Kiinan otteen tiukentumista sekä sortotoimien lisääntymistä Xinjiangin alueella.

Tursun päätti pyrkiä Suomeen, kun hänen kotimaansa alkoi karkottaa uiguureja Kiinaan. Suomessa hän tuntee olonsa pääasiassa turvalliseksi, vaikka onkin huomannut esimerkiksi mielenosoituksissa henkilöitä, jotka vaikuttavat työskentelevän Kiinan valtiolle.

– Näen myös jatkuvasti painajaisia, jossa minut haetaan kodistani täällä Suomessa ja viedään Kiinaan, hän kertoo sorron aiheuttamasta psykologisesta stressistä.

Kiina vaatii uskollisuutta ja pakottaa vakoilemaan

Tursun ei halua palata kotimaahansa, eikä uskalla pitää yhteyttä perheeseensä. Tarinat yhteydenottojen jälkeen hävinneistä perheenjäsenistä ovat yleisiä ulkomailla asuvien uiguurien keskuudessa. Helsingin Sanomat kertoivat jo 2018 Hyvinkäällä asuvasta uiguuriperheestä, joka ei ole saanut yhteyttä perheeseensä, joka asuu Kiinan hallitsemalla Xinjiangin alueella.

– Viimeksi kun olin yhteydessä alueella asuviin sukulaisiini minuun otettiin yhteyttä poliisin toimesta ja kysyttiin missä olen asunut ja mitä olen tehnyt, Tursun kertoo.

– Samalla minulta kysyttiin,olenko ollut uskollinen Kiinalle ja yritettiin pakottaa vakoilemaan muita ulkomailla asuvia uiguureja.

Uiguurit pelkäävät Kiinan vakoilevan

Tursunin mukaan pelko muiden uiguurien vakoilun kohteeksi joutumisesta saa osan uiguureista pysymään kaukana yhteisöstä. Hän arvioi Suomessa oleskelevan 300–500 uiguuria, joista suurin osa on pakolaisia. Osa uiguureista kampanjoi Kiinan harjoittamasta uhkailusta huolimatta aktiivisesti ja pyrkii nostamaan Kiinan ihmisoikeusloukkauksia alueella.

– Suomen hallituksen olisi painostettava Euroopan unionia toimimaan enemmän ihmisoikeuksien puolesta. Kaupankäynnin lopettaminen Kiinan kanssa olisi yksi tehokas tapa vaikuttaa. Tällä hetkellä jotkut kolmannen maailman valtiot lähentyvät Kiinaa ja tukevat sitä esimerkiksi YK:n kokouksissa.

– EU:n tulee saada myös nämä valtiot tuomitsemaan Kiinan suorittamat ihmisoikeusloukkaukset ja kulttuurimurhan, Tursun luettelee mahdollisia toimia Kiinan saattamiseksi vastuuseen.

Tämän lisäksi aivan tavalliset suomalaiset voivat pitää ääntä uiguurien puolesta ja lisätä tietoisuutta uiguurien tilanteesta.

Turvapaikkoja uiguureille

Kansaansa kohdistuvaa sortoa ja etnistä puhdistusta vastustavat uiguurit järjestävät torstaina 1.10.2020 mielenosoituksen Helsingissä, jossa vaaditaan Suomelta toimia Kiinan toimien pysäyttämiseksi.

Mielenosoitus vaatii Suomelta painokkaampia toimia uiguurien keskitysleirien sulkemiseksi, uiguurien suojelemiseksi sekä valvontateknologian viennin tarkempaa valvontaa ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

Tursun nostaa vielä yhden mahdollisen keinon, jolla Suomi voisi auttaa uiguureja.

– Yksi tärkeä toimi Suomelta olisi myös turvapaikkojen tarjoaminen sortoa pakeneville uiguureille. Tällä hetkellä esimerkiksi Thaimaassa on suljettuna karkotuskeskukseen uiguureja, joita uhkaa pakkopalautus Kiinaan.

*Haastateltavan nimi on muutettu hänen Xinjiangissa asuvan perheensä suojelemiseksi.

Mielenosoitus uiguurien puolesta

Kansaansa kohdistuvaa sortoa ja etnistä puhdistusta vastustavat uiguurit järjestävät torstaina 1.10.2020 mielenosoituksen Helsingissä, jossa vaaditaan Suomelta toimia Kiinan toimien pysäyttämiseksi.

Stop the uyghur genocide -mielenosoitus järjestäytyy klo 17 alkaen Senaatintorilla ja marssii sieltä eduskuntatalon edustalle.

Mielenosoitus vaatii Suomelta painokkaampia toimia uiguurien keskitysleirien sulkemiseksi, uiguurien suojelemiseksi sekä valvontateknologian viennin tarkempaa valvontaa ihmisoikeuksia polkeviin maihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään