Jalkapallo on Suomen suosituin urheilulaji harrastajamäärillä mitattuna. Noin puoli miljoonaa suomalaista pelaa futista. Olemme myös ahkeria jalkapallon katsojia, mutta kotimaiset pääsarjat ovat jääneet turhan usein ulkomaisten megaliigojen jalkoihin. Eräs syy liittyy olosuhteisiin, jotka ovat olleet suomifutiksen murheenkryyni jo pitkään. Nyt tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa ja kyseessä ei ole päälle puksutteleva Riven kisajuna.
Harjoitusolosuhteiden osalta Palloliiton ja seurojen pitkäjänteinen työ on jo tuottanut tulosta. Omina junioriaikoinani joukkueet harjoittelivat pääasiassa hiekkakentillä ja lyhyen kesäkauden ajan huonokuntoisilla nurmilla. Halleja ei juuri ollut, joten talvella lauottiin ylänurkkia koulujen liikuntasaleissa jumppapatjojen toimiessa maaleina.
Nykyinen juniorisukupolvi treenaa tekonurmilla, joita löytyy nykyisin lähes jokaisesta kylästä ja kaupunginosasta. Kenttien käyttöaste on tekonurmien ansiosta korkea. Myös jalkapallohalleja on noussut kiitettävää tahtia joka puolelle Suomea, joten jalkapalloa pääsee nykyisin pelaamaan ympärivuotisesti.
Huipputasolla olosuhteiden kehittäminen on ollut kivisempi polku. Hyvä vertailukohta löytyy naapurilaji jääkiekon puolelta. Lätkä kykeni hyödyntämään vuoden 1995 maailmanmestaruuden mukanaan tuoman nosteen ja Suomeen rakennettiin 90-luvulla kolme upouutta monitoimiareenaa tyydyttämään jääkiekkoyleisön tarpeita. Samaan aikaan vanhoja halleja modernisoitiin markkoja säästämättä.
Jalkapallon osalta vuonna 2000 valmistunut Töölön jalkapallostadion oli pitkään ainoa moderni kotimainen futisstadion. Olosuhteet ovat edelleen monella paikkakunnalla pahasti puutteelliset. Tuulessa huojuva rakennustelinekatsomo ja WC-asiointi bajamajassa eivät houkuttele uusia katsojia lajin pariin. Leivän ohella myös sirkushuveja janoava kansa haluaa nauttia urheiluviihteestä asianmukaisissa puitteissa.
Vuonna 2016 valmistuneet Seinäjoen ja Vaasan jalkapallostadionit ovat näyttäneet suuntaa olosuhteiden parantamisessa. Onnistuneet esimerkit ovat innoittaneet seuroja ja kaupunkeja toimimaan asiassa. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä lukuisia uusia stadionhankkeita.
Kuopiossa suunnitellaan 8 000 katsomopaikan stadionia nykyisen Keskuskentän paikalle. Maaottelutkin mahdollistavan hankkeen kuluista vastaa pääosin Kuopion kaupunki. Samaan aikaan Tampereella Tammelan stadionhanke etenee myötätuulessa. Kortteliin on tulossa stadionin ohella asuin- ja liikerakentamista.
Myös Pohjanmaan rannikolla rakennetaan uutta. Kokkolan kaupunki suunnittelee jalkapallostadionin ja jäähallin sisältävän hybridiareenan rakentamista. Pietarsaari on puolestaan osoittamassa, että myös pienempi futiskaupunki kykenee luomaan uutta omista lähtökohdistaan. Suunnitteilla on kompakti 3 000 katsomopaikan areena.
Tuorein futisstadionhanke löytyy Oulusta. AC Oulun suunnitteleman 5 000 -paikkaisen stadionin rahoitus tulee muista poiketen 75-prosenttisesti yksityiseltä sektorilta. Kaupunkien omaa investointirahaa tarvitaan ensisijaisesti koulujen, päiväkotien ja vaikkapa uusien tekonurmien rakentamiseen, joten toivottavasti vastaava rahoitusmalli yleistyy jatkossa stadionrakentamisessa.
Vakiokupongilla palataan Englannin sarjojen pariin. Kierros on kiperä ja varmojen etsintä aiheuttaa päänsärkyä. Mielenkiintoisin ottelu löytyy kohteesta 2, jossa yllättävästi kompuroinut Man City saa vieraakseen pirteästi aloittaneen Arsenalin. Pep Guardiola on varmasti viettänyt maaottelutauon työpöydän ääressä, joten kohteeseen varma 1.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 17.10. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 1, 1(2), X(2), 2, 1, 1, 1, 1, X(2), X(2), 2, 1(X).
uutiskirje 