Yhdysvaltain juuri käydyt presidentinvaalit osoittivat jälleen yhden tämän päivän suurista jakolinjoista. Kaupungit ovat äänestyskäyttäytymisen perusteella huomattavasti liberaalimpia kuin niitä ympäröivät pienemmät paikkakunnat. Demokraattien Joe Biden keräsi huomattavasti enemmän ääniä suurissa kaupungeissa kuin istuva presidentti Donald Trump. Ja vastaavasti pienemmillä paikkakunnilla tilanne oli toinen, niissä Trump oli selvästi suositumpi.
Vastaava kehitys on havaittavissa myös Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa maahanmuuttovastainen AfD-puolue saa eniten kannatusta pienillä paikkakunnilla ja Englannissa työväenpuolue Labour oli suuresta vaalitappiosta huolimatta selvästi konservatiiveja suositumpi isoissa kaupungeissa. Suomessakin puhuttiin viime eduskuntavaalien jälkeen alueiden kostosta. Sillä viitataan oikeistopopulistien – Suomessa perussuomalaisten – tapaan kerätä ääniä kasvukeskusten lähellä olevilla paikkakunnilla.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen huomauttaa, että nykyinen talouden ja kulttuurin vaihe suosii yliopistokaupunkeja ja metropoleja.
”Trump on osoittanut sen, että isoja muutoksia voidaan tehdä”
– Kehitys jättää syrjään pienempiä paikkakuntia ja vaikuttaa väestökehitykseen, tulee syrjään jäämisen tunne. Ihmiset haluavat palata johonkin entiseen, Sarkkinen pohtii.
Ei perussuomalaiset sattumalta käytä vaalisloganinaan ”Äänestä Suomi takaisin”. Tuo lupaus ei vain sisällä mitään konkreettista.
– Eihän heillä ole juuri mitään konkreettista annettavaa, ei heillä ole mitään kuntapoliittista linjaa. Heillä on ainoastaan syrjään jäämisen tunteen valjastaminen vihaksi ja vastakkainasetteluksi sekä rasismin käyttäminen pelivälineenä siinä, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen hymähtää, että tyytymättömyyden kanavoituminen maahanmuuttokysymykseen tuntuu välillä erikoiselta.
– Onhan siinä ironiaa, että maahanmuuttovastainen oikeisto ja rasistiset ajatukset elävät usein muuttotappioalueilla, joissa ei juuri maahanmuuttajia ole.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Matias Mäkynen nostaa esiin oman Vaasan vaalipiirinsä pohtiessaan ilmiötä. Mäkysen mukaan Pohjanmaan rannikolla on paljon pieniä kuntia, joiden väestö kasvaa ja samalla niissä on Manner-Suomen korkein työllisyysaste. Mutta Etelä-Pohjanmaalla väestö keskittyy vahvasti Seinäjoelle muiden paikkakuntien menettäessä asukkaitaan.
– Rakennemuutos kohtelee hirveän eri tavalla alueita. Vaikutus poliittiseen ilmapiiriin on merkittävä, Mäkynen sanoo.
Joissakin pienissä ruotsinkielisissä kunnissa, kuten Närpiössä, on väestöön nähden paljon maahanmuuttajia. Oikeistopopulismille ei kuitenkaan ole minkäänlaista kysyntää. Toisaalta Etelä-Pohjanmaalla ollaan helposti Sarkkisen kuvaamassa tilanteessa. Maahanmuuttajia on vähän, silti maahanmuuttovastainen puhe uppoaa.
Ja jälleen sama ilmiö on havaittavissa eri puolilla Eurooppaa. Saksassa AfD:n suurin suosio on alueilla, missä on vähiten maahanmuuttajia.
Populistien vaihtoehdot esiin
Miten oikeistopopulisteihin sitten pitäisi suhtautua? Kysymys jakaa paitsi puolueita ja poliitikkoja myös tiedotusvälineitä. SDP:n Mäkynen painottaa, ettei usko ulossulkemiseen, mutta kehottaa samalla kiinnittämään katseen muuhun.
– Sen sijaan, että tuijotetaan, mitä populistit tekevät, katsotaan ihmisiä, jotka hakevat populisteilta vastauksia.
Yksi oikeistopopulistien käyttämä keino on maalata heistä tavallisen kansan puolustajia ja sanoa muiden puolueiden edustavan eliitin näkemyksiä. Yhdysvalloissa Trump onnistui erityisesti vuonna 2016 saamaan monet äänestäjät kokemaan, että demokraatit eivät arvosta heitä. Tästä on Sarkkisen mukaan syytä oppia.
– Ihmisellä on tarve kokea itsensä arvostetuksi. Miten me annamme ihmisille arvokkuutta? Se on asia, joka pitää ottaa vakavasti.
Mutta samalla oikeistopopulisteilta pitää vaatia vastauksia, sanovat niin Sarkkinen kuin Mäkynen. Sarkkinen painottaa tiedotusvälineiden roolia. Sen sijaan, että takerrutaan yksittäisen poliitikon möläytyksiin, pitäisi Suomessa perussuomalaisilta vaatia näkemyksiä laajemmista pyrkimyksistä.
– Pakotettaisiin heidät kertomaan, mihin he pyrkivät.
Mäkynen nostaa esiin talouspolitiikan.
– Talouspoliittinen keskustelu on se, missä heidän kanssaan kannattaa matsi ottaa. Samaan aikaan vastaukset pitää olla olemassa kaikkeen, mitä he haastavat. On kyse sitten ilmastopolitiikan tehokkuudesta tai oikeudenmukaisuudesta tai maahanmuuttopolitiikan toteutumisesta.
Vihan ja suuttumuksen voima
Sarkkinen kehottaa myös pohtimaan, mitä oikeistopopulisteilta voi mahdollisesti oppia. Esimerkiksi sanoman yksinkertaistamisessa – hyvässä ja huonossa – perussuomalaiset ovat taitavia. Sarkkinen huomauttaa, että oikeistopopulistit käyttävät paljon hyödykseen ihmisten vihaa ja suuttumusta.
– Viha ja suuttumus liikuttaa ihmisiä. Ihmiset muistavat negatiivisia asioita paremmin kuin positiivisia.
Britanniassa Jeremy Corbynin johtama Labour pyrki hyvin vastakkainasettelevalla politiikalla nostamaan kannatusta.
– Kuinka paljon sitä tietä voi kulkea tiedostaen sen tien vaarat, Sarkkinen pohtii.
Sarkkinen kehottaakin edistämään positiivista muutosta.
– Tämä asia suututtaa sinua, mitä voimme sille yhdessä tehdä? Ei jätetä negaatiota leijumaan.
Trumpin oppitunti
Kaikesta huolimatta Donald Trump on antanut ainakin yhden oppitunnin vasemmistolle, Sarkkinen sanoo.
– Trump on osoittanut sen, että isoja muutoksia voidaan tehdä ja vakiintuneita ajattelumalleja voidaan kyseenalaistaa ja muuttaa hyvin nopeasti. Globaalin vasemmistoliikkeen pitää ottaa uskonvahvistusta siitä oman positiivisen muutosagendan muotoilulle ja ajamiselle.
Ja samalla Trump on muiden oikeistopopulistien tapaan hyökännyt demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Vaalituloksetkin joutuvat hyökkäysten kohteeksi, kun tulos on väärä.
– Onko niin, että on aika paljon ihmisiä, joita demokratia ei valitettavasti kovin paljon kiinnosta, Sarkkinen pohtii.
Vasemmiston identiteetti
Sarkkinen pohtii lopuksi identiteettiä. Perussuomalaisilla ja muilla oikeistopopulisteilla identiteetti rakentuu helposti nationalistisen identiteetin varaan. Vasemmistolle kysymys on vaikeampi, Sarkkinen sanoo.
– Kysymys kuuluu, mikä vasemmistoa kokoava identiteetti tänä päivänä on. Yhteiskunta on fragmentoitunut niin voimakkaasti.