Tiistaina Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto pääsivät sopuun pitkän aikavälin rahoituskehyksestä ja siihen liittyvästä elpymisrahastosta. Kokonaisuus pitää sisällään EU:n rahoituskehyksen vuosille 2021–2027 sekä 750 miljardin euron elvytyspaketin.
Marraskuun alussa EU-instituutiot löysivät alustavan sovun oikeusvaltiomekanismista, jota Suomi ajoi oman puheenjohtajakautensa aikana. Sopu oikeusvaltiomekanismista vaatii vielä EU-parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän.
– On hyvä, että sopu saatiin aikaiseksi, vaikka kirjaukset voisivat olla vahvempia. Olennaista on, että päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöllä eikä yksittäinen rikkoja voi torpata kuten yksimielisyysvaatimuksessa. Saavutettu kompromissi on silti huomattavasti heikompi kuin parlamentin kanta, jossa esitettiin käänteistä määräenemmistöä, kommentoi europarlamentaarikko Silvia Modig (vas.).
Saavutettu kompromissi oikeusvaltioperiaatteesta on huomattavasti heikompi kuin parlamentin kanta, jossa esitettiin käänteistä määräenemmistöä.
Käänteisessä määräenemmistössä rikkeen tekijän olisi itse etsittävä enemmistö tukemaan sitä, etteivät sanktiot laukea. Muussa tapauksessa sanktiot etenisivät komission esityksestä automaattisesti.
Saksan alkuperäinen esitys oli pettymys
Modigille puheenjohtajamaan Saksan esitys oli suuri pettymys.
– Saksan ministeri sanoikin suoraan istunnossa, että kyse on puheenjohtajamaan kompromissiesityksestä, ei Saksan kannasta.
Modig muistuttaa, että puheenjohtajan rooli on aina hankala. Sen tulee ottaa huomioon kaikkien eri jäsenmaiden näkemykset.
– Tästä näkökulmasta parlamentin neuvottelijat tekivät hyvän tuloksen, ja esitys on monilta kohdin paljon parempi.
Hän pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisy on neuvottelutuloksessa mukana, mutta se olisi saanut olla tiukemmin kirjattu.
– Neuvottelijat saivat tästä kohdasta paljon paremman verrattuna Saksan esitykseen. Siinä puhuttiin ”rikkeistä” eli useammasta toteen näytetystä rikkeestä. Neuvoteltu sanamuoto on ”risks breaches on Rule of Law”, eli tämä mahdollistaa ennaltaehkäisevän toiminnan, jos rikkomukseen on olemassa vakava riski, avaa Modig neuvottelutulosta.
Unkari uhkaa kaataa sovun
Sopuun sisältyy esimerkkilistaus siitä, millaiset rikkomukset voivat laukaista mekanismin. Listauksessa mainitaan ihmisoikeus- ja sananvapausrikkomusten lisäksi esimerkiksi veronkierto ja veropetokset.
– Tämä on positiivinen elementti kompromississa. Kompromissista jäi puuttumaan parlamentin ehdottama riippumaton asiantuntijapaneeli, mikä taas on yksi sen negatiivisista puolista, toteaa Modig.
Sopu oikeusvaltioperiaatteesta edellyttää sekä parlamentin että neuvoston virallisia päätöksiä.
– Siitä tuleekin kiinnostavaa, koska se on kytketty MFF:ään eli EU:n seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Esimerkiksi Unkarille ja Puolalle tarjoutuu tässä mahdollisuus kiristää koko rahoituskehyksen hylkäämisellä, jotta saisivat oikeusvaltioperiaatekirjauksen heidän näkemystensä mukaiseksi.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on avoimesti uhannut, ettei maa aio hyväksyä rahoituskehystä oikeusvaltiomekanismin takia.
EU voi puuttua vain väärinkäytöksiin
Modig muistuttaa, että EU voi puuttua vain sen päätösvallassa oleviin asioihin.
– EU:lla ei ole päätösvaltaa muun muassa median rakenteeseen tai ääneen. Hesari kritisoi juuri erään tutkijan suulla, että kyse on vain rahan käytöstä, ei arvoista. Budjetti on se, johon EU:lla on päätösvalta. Siksi voimme puuttua vain sen väärinkäytöksiin.
– Toki on perussopimukset, joissa EU:n arvot on kirjoitettu auki. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen eväsi rahoituksen kuudelta puolalaiselta kaupungilta niiden HBTLIQ-vapaiden alueiden takia, jatkaa Modig.
Von der Leyen katsoi EU:n perussopimusten määräävän EU:n on toimimaan kaikkien eurooppalaisten hyväksi.
– Jos joku alue sortaa tiettyä ryhmää, voidaan katsoa ettei raha silloin mene kaikille eurooppalaisille, sanoo Silvia Modig.
uutiskirje 
