Työmarkkinajärjestöillä on marraskuun loppuun asti eli runsas viikko aikaa löytää keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyyttä edistävästä kokonaisuudesta. Hallituksen budjettiriihessä antaman tavoitteen mukaan sillä pitää saavuttaa vähintään 10 000 työllisen lisäys.
Toimeksiannon mukaan esitysten tulee muun muassa edistää ikääntyneiden työssäjaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi.
Julkisuudessa keskustelua on käyty lähinnä työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta.
Isossa kuvassa ikääntyvien työllisyydessä on kyse aivan muista asioista, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoi puoluevaltuustossa lauantaina pitämässään puheessa.
Anderssonin mukaan kysymys on siitä, miten ihmiset jaksaisivat työelämässä nykyistä pidempään, miten työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin vastataan ja miten ikääntyvien syrjintään puututaan.
– Ikääntyneiden syrjintä on tosiasia, eikä se poistu heidän työttömyysturvaansa heikentämällä. Kun on lähettänyt työhakemuksen toisensa jälkeen saamatta kutsua haastatteluun, tuntuu varmasti irvokkaalta lukea päättäjien kommentteja siitä, kuinka sosiaaliturvaa leikkaamalla saadaan työllisyys nousuun.
Andersson sanoi, että Ruotsi on ikääntyvien työllisyyden mallimaa muun muassa siksi, että siellä on ikääntyviä työntekijöitä suojaava niin sanottu käänteinen irtisanomisjärjestys, joka tarkoittaa vahvinta irtisanomissuojaa pisimpään talossa olleille.
– Tähän on kiinnitetty varsin vähän huomiota julkisuudessa. Vaikka käänteinen irtisanomisjärjestys ei sellaisenaan sovellu Suomen työmarkkinoille, on meilläkin tarpeen vahvistaa ikääntyvien turvaa irtisanomistilanteissa, Andersson esitti.
– Vasemmistoliitto pitää erittäin varteenotettavana työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta. Tällä osaltaan vähennettäisiin työnantajien kannusteita irtisanoa ikääntyviä työntekijöitä, joiden uudelleentyöllistyminen on muita hankalampaa. Samalla korvaus toisi taloudellista turvaa irtisanomistilanteisiin pitkän työuran tehneille.
Työnantajienkin kannettava vastuuta
Li Andersson sanoi puoluevaltuutetuille, että työntekijöiden muutosturvaa on syytä vahvistaa kautta linjan ja samalla muutosturvaa koskevia säännöksiä tulisi uudistaa niin, että työnantajien vastuuta erityisesti ikääntyvien työntekijöiden uudelleentyöllistymisestä vahvistettaisiin.
– Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajien velvollisuutta koulutuksen ja työterveyshuoltopalveluiden tarjoamisesta vahvistettaisiin ja niiden kestoa pidennettäisiin työuran perusteella.
Hallitus toteuttaa parhaillaan laajaa toimenpidekokonaisuutta sekä jatkuvan oppimisen että työkykyä tukevien toimien osalta. Opetusministeri piti selvänä, että myös työnantajien on kannettava oma vastuunsa tästä kokonaisuudesta.
– Sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sitoutunut hallitus ei voi tehdä politiikkaa, jossa työntekijöiden asemaa yksipuolisesti heikennetään. Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun ja tämä kokonaisuus palautuu hallituksen pöydälle, tulemme esittämään muun muassa näitä toimia työntekijöiden muutosturvan parantamiseksi, hän lupasi.
”Työttömyysturva suojaosa 500 euroon”
Ensi keväänä hallitus neuvottelee jatkotoimista työllisyyden parantamiseksi. Vasemmistoliitto tulee kevään työllisyyspaketista käytävissä neuvotteluissa esittämään, että työttömyysturvan suoja-osa nostetaan pysyvästi 500 euroon, Andersson kertoi.
– Se olisi konkreettinen tapa parantaa työnteon kannustimia heikentämättä vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa.
– Kuten Aino-Kaisa Pekonen eilen linjasi , pidämme vasemmistoliitossa selvänä, että keväällä työttömyysturvaan linjattavat uudistukset tehdään turvan tasoa ja kestoa heikentämättä. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen on päätöksillään vähennettävä eriarvoisuutta, jolloin se ei voi rakentaa työllisyyspolitiikkaansa sosiaaliturvan leikkaamiselle.
Pekonen sanoi perjantaina haluavansa parantaa kokonaisuutena työttömien turvaa, jotta lyhyetkin työt olisivat työttömälle kannattavia.
– Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi tulee kehittää järjestelmää automaattisempaan suuntaan ja päästä mahdollisimman pitkälle eroon maksatusviiveistä, jotka voivat pahimmillaan vähentää lyhytkestoisten töiden houkuttelevuutta, sosiaali- ja terveysministeri totesi.
Kuntavaalien tavoitteena kaksinumeroinen luku
Puoluevaltuustossa hyväksytään vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma, jonka pohjalta puolueen vaalikärjet ja kampanja rakennetaan.
– Ensi kuntavaaleissa meidän tavoitteenamme on kaksinumeroinen kannatusluku ja punavihreä enemmistö mahdollisimman moneen kuntaan, Andersson sanoi.
Hän luetteli monia esimerkkejä eri kaupungeista, jotka kuvastavat puolueiden kuntatasolla tekemiä arvovalintoja ja linjauksia.
– Oikeistolle veronkorotusten välttäminen on tärkeämpää kuin koulutusleikkausten välttäminen. Joillakin paikkakunnilla punavihreän yhteistyön esteenä on ollut joidenkin puolueiden halu asettaa yhteistyö oikeiston kanssa lasten ja nuorten koulutuspanostusten edelle, hän arvosteli.
Kuntavaalien keskittymistä pormestariehdokkaisiin Andersson moitti epädemokraattiseksi ja äänestäjien sumuttamiseksi.
– On edelleen niin, että valtuuston voimasuhteet ratkaisevat minkälaista politiikkaa kunnassa tehdään tulevien vuosien aikana. Kuntalaiset eivät pääse äänestämään pormestaria vaan sen päätöksen tekee vain ja ainoastaan kaupunginvaltuusto.
– Demokratian kannalta on erittäin haitallista, jos henkilökilpailu vie huomion kuntavaalien tärkeistä sisältökysymyksistä. Valtuustoissa tehdään ratkaisevan tärkeitä päätöksiä esimerkiksi opetusryhmien koosta, terveyskeskusmaksujen tasosta, joukkoliikennelippujen hinnasta ja kohtuuhintaisen asumisen määrästä. Ihmisille pitää saada tieto siitä, miten eri puolueet suhtautuivat näihin arjen kannalta keskeisiin kysymyksiin ja peruspalveluiden kehittämiseen.
uutiskirje 
