Huumeiden ongelmakäyttö on selvästi lisääntynyt Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisemasta raportista.
Huumetilanne Suomessa 2020 -raporttiin on koottu uusin, keskeinen huumeita käsittelevä tilasto- ja tutkimustieto. Raportin mukaan huumeita ongelmallisesti käyttävien ihmisten määrä lisääntyi Suomessa 2010-luvulla merkittävästi verrattuna vuosituhannen ensimmäiseen vuosikymmeneen.
Raportissa huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan käyttöä, josta on aiheutunut vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tuoreimman arvion mukaan amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä oli vuonna 2017 kaikista 15–64-vuotiaista suomalaisista 0,9–1,3 prosenttia.
Ongelmakäyttö oli yleisintä 25–34-vuotiailla ja toiseksi yleisintä 35–44-vuotiailla. Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että nuorimmassa ikäryhmässä 15–24-vuotiailla ongelmakäyttö oli lähes yhtä yleistä kuin 35–44-vuotiailla.
– Näyttäisikin siltä, että Suomessa on nuori sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä. Tämä joukko on myös suurempi kuin koskaan aikaisemmin, raportissa sanotaan.
Kannabiksen kotikasvatus lisääntynyt nopeasti
Myös huumeiden käyttö ylipäänsä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehitys on ollut tasaista ja keskittynyt erityisesti 25–34-vuotiaiden miesten kannabiksen käyttöön, raportissa sanotaan.
Kannabis on yleisin Suomessa käytetty huume. Raportin mukaan kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ryhmässä käytössä on tasaantumisen merkkejä.
Myös kannabiksen kotikasvatus on nopeasti lisääntynyt 2000-luvulla. 1990-luvulla vuosittaisten kannabistakavarikkojen määrä liikkui muutamissa sadoissa kasveissa, 2000-luvulla tuhansissa ja 2010-luvulla yllettiin jopa 23 000 kasviin, raportissa listataan.
Vuoden 2018 huumekyselyssä keskeisiksi syiksi kotikasvattamiseen kerrottiin oman käyttötarpeen tyydyttäminen, kasvatuksesta saatavat nautinto, pyrkimys välttää laittomia huumemarkkinoita sekä itse kasvatetun kannabiksen parempi laatu.
– Sen sijaan myyntitarkoitus nousi esiin vain alle 10 prosentissa tapauksista, vaikkakin noin kolmannes katsoi voivansa tarjota kasvattamaansa kannabista ystävilleen, raportissa kerrotaan.
Korona-aika kasvattanut muuntohuumeiden käyttöä
Kannabiksen jälkeen yleisintä on unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö. Lääkkeiden väärinkäyttö on yleisintä 25–34-vuotiailla. Vuonna 2018 ikäryhmän miehistä 14 prosenttia ja naisista 13 prosenttia oli joskus elämänsä aikana käyttänyt lääkkeitä väärin.
Raportin mukaan huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti lääkkeitä väärin käyttäneillä 2000-luvulla. Vuonna 2002 lääkkeitä väärin käyttäneistä 21 prosenttia oli käyttänyt myös huumeita, kun vuonna 2014 vastaava osuus oli 70 prosenttia.
Jätevesitutkimuksissa on havaittu, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla. Opioidien osalta huomattavaa on buprenorfiinin ja muiden lääkeopioidien käytön yleistyminen heroiinin sijasta, raportissa sanotaan.
Myös erilaisia muuntohuumeita eli uusia, luokittelemattomia huumaavia aineita tavataan Suomen huumemarkkinoilla yhä enenevässä määrin. Raportin mukaan korona-aika näyttää lisänneen niiden käyttöä.
– Kentällä toimivat päihdepuolen ammattilaiset ovat kevään ja kesän 2020 aikana raportoineet, että päihteitä ongelmallisesti käyttävät ovat kertoneet Subutex-tablettien (buprenorfiinin) vähäisestä tarjonnasta, joka puolestaan on johtanut muuntohuumeiden suurempaan kysyntään ja käyttöön, raportissa sanotaan.
Raportin mukaan keskeistä suomalaisessa päihdekulttuurissa on myös huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, että huumausaineita vuoden aikana käyttäneistä puolet kuluttaa myös alkoholia riskialttiilla tavalla.
Myös huumekuolemat ovat lisääntyneet. Vuonna 2019 THL:n myrkytyskuolematilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 ihmistä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. Kokonaisuudessaan kuolemien määrä on 2000-luvulla tuplaantunut.
Rekkaliikenteessä tuotu isoja huume-eriä
Koronapandemian vaikutukset Suomen huumausainetilanteeseen näyttävät jääneen vähäisiksi. Raportin mukaan korona-aikana huumeita on ollut saatavilla hyvin, hinnat ovat pysyneet jokseenkin ennallaan ja huumeiden käyttö on lisääntynyt.
– THL:n jätevesitutkimusten mukaan Suomen rajanylitysliikenteeseen, ravintoloihin ja kokoontumiseen kohdistuneilla rajoitustoimilla ei näyttäisi olleen suurta vaikutusta huumausaineiden käyttöön pääkaupunkiseudulla tai muuallakaan maassa. Pääkaupunkiseudulla kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin käyttö on pysynyt koronaepidemiaa edeltävällä tasolla. Amfetamiinia on käytetty korona-aikana jopa ennätyksellisen paljon, raportissa kerrotaan.
Matkustusrajoitusten takia rajat ylittävän posti- ja kuriiriliikenteen rooli on korona-aikana vahvistunut huumeiden salakuljettamisessa Suomeen. Salakuljettajat ovat hyödyntäneet myös sitä, että ulkomaankaupassa raskas tavaraliikenne on kulkenut koko ajan normaalisti. Raportissa kerrotaan olevan vahvoja viitteitä siitä, että rajat ylittävää rekkaliikennettä on käytetty huomattavien huume-erien salakuljettamiseen Suomeen.
Huumeiden käytön lisääntymisen myötä on lisääntynyt myös huumeisiin liittyvä rikollisuus. Raportin mukaan huumekauppa Suomessa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä.
– Suomen tyypillisesti löyhärakenteinen ammattimainen rikollisuus on organisoitunut tiiviimmin ja sen kurinalaisuus on lisääntynyt — Erityisesti rikollisilla moottoripyöräjengeillä on vahva asema huumausainekaupan kotimaisissa toiminnoissa sekä tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet ulkomaille, raportissa sanotaan.
uutiskirje 