Vasemmistoliiton kansanedustaja, Vasemmistonaisten puheenjohtaja Veronika Honkasalo on huolissaan sovittelusta lähisuhdeväkivaltatilanteissa.
Honkasalo jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo varmistaa, että sovittelun käytöllä lähisuhdeväkivaltatapauksissa ei riskeerata väkivallan uhrin oikeuksien toteutumista, turvallisuutta, riittävää tuen saantia ja toipumista.
– Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat Suomessa vakavia, sitkeitä ja kansainvälisesti tunnistettuja ihmisoikeusongelmia, Honkasalo muistuttaa.
Sovittelu voi olla traumatisoiva kokemus.
– Suomalaiset naiset kertovat kokeneensa väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut eri tavoin lähisuhdeväkivallan kitkemiseen ja uhrien auttamiseen.
Toimii huonosti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämisvastuulla oleva alueellinen sovittelutoiminta on maksuton ja vapaaehtoinen palvelu rikoksen tai riidan osapuolille. Sovittelulla joko korvataan oikeudenkäynti tai se mahdollistaa oikeusprosessin rinnalla täydentävän tavan käsitellä rikos- tai riita-asiaa.
Hallitusohjelman mukaan sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien vähentämiseksi. Samalla hallitusohjelmassa kuitenkin painotetaan, että sovittelua ei tule käyttää tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Erityisesti hallitus on sitoutunut arvioimaan lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista.
– Sovittelu voi olla toimiva ja kannatettava keino käsitellä vähäisempiä rikoksia ja järkevä vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino raskaiden, pitkien ja kalliiden oikeudenkäyntien sijaan, Honkasalo arvioi.
– Sen sijaan sovittelu toimii huonosti vakaviin ja monimutkaisiin rikoksiin, kuten lähisuhdeväkivaltaan.
Paljon ongelmia
Useat ihmisoikeusjärjestöt, naisjärjestöt sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja uhrien oikeuksien puolesta toimivat järjestöt ovat vaatineet Suomea luopumaan lähisuhdeväkivallan sovittelusta nykyisessä muodossaan. Viranomaisten ei järjestöjen mukaan tulisi ohjata osapuolia sovitteluun vaan tukipalveluiden pariin, joissa on paremmin valmiutta arvioida myös sovittelun edellytyksiä.
Sovittelun ongelmiin on kiinnittänyt huomiota myös YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta valvova CEDAW-komitea sekä Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa valvova asiantuntijaryhmä.
Honkasalo painottaa sitä, että asiantuntijajärjestöjen mukaan lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyy vakavia riskejä uhrin kannalta.
– Ongelmaksi voi muodostua muun muassa tekijän ja uhrin aseman epätasapainon ja väkivaltaisen suhteen valta-asetelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen. Pahimmillaan sovittelu voi itsessään olla traumatisoiva kokemus, hän sanoo.
– Lähisuhdeväkivallan sovittelu ei saa korvata esitutkintaa tai muuta rikosprosessia. Kyse on uhrin oikeusturvasta, jonka turvaamista kansainväliset ihmisoikeussopimukset Suomelta edellyttävät.
uutiskirje 
