Eduskunta kävi keskiviikkoiltana loppuun lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista. Aloite keräsi viime vuonna 55 634 allekirjoitusta.
Eduskunnassa asiasta pidettiin myöhään illalla 16 puheenvuoroa, joista vain vasemmistoliiton Veronika Honkasalo suhtautui myönteisesti aloitteeseen.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi, ettei hallituksessa ole mitään keskustelua siitä, että kannabiksen käytön rangaistavuus poistettaisiin.
Kansainväliset sopimukset eivät edellytä käytön rangaistavuutta. EU-sääntelyssä käyttö on jätetty kansalliseen harkintaan.
Henriksson kertoi, että kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet suomalaisessa väestössä vuoden 1992 jälkeen kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuonna 2018.
– Tämä tarkoittaa, että miltei joka neljäs suomalainen on elämänsä aikana kokeillut kannabista.
Myös Pihla Keto-Huovinen (kok.) sanoi huumeidenkäytön olleen voimakkaassa kasvussa 1990-luvulta lähtien, eikä hänen mielestään tässä tilanteessa ole syytä lähteä dekriminalisoimaan kannabista, joka on suomalaisten yleisimmin käyttämä huumausaine.
– Kynnys kokeiluun on tällä hetkellä nuorten kohdalla pelottavan matalalla, ja jos rangaistavuus poistettaisiin, poistuisi monen kohdalla se viimeinenkin kynnys — siinäpä vasta karhunpalvelus nuorillemme ja tuleville sukupolville. On aivan turha edes väittää, että jos kokeilevien määrä kasvaa, myös haittojen määrä ei kasvaisi.
”Jo kymmenvuotiailla pilvirinkejä”
Poliisitaustainen Marko Kilpi (kok.) piti hyvin pysäyttävänä, ”että meillä tämmöiset 10-vuotiaitten pilviringit eivät ole enää millään tavalla erikoinen ja harvinainen asia”.
– Ennen aikaan ne sentään ymmärsivät lähteä karkuun, kun aikuinen tuli siihen paikalle, mutta enää nykyään ei edes tapahdu sitä, mikä kertoo omalla tavallaan siitä suhtautumisesta, mitä lasten ja nuorten keskuudessa on tapahtunut.
”Muitakaan sairauksia ei lääkitä rangaistuksilla”
Veronika Honkasalo sanoi, että kannabis ei ole ongelmaton päihde.
– Tästä huolimatta päihdepolitiikkaa ei kannata tehdä mustavalkoisesti vaan uusimpaan tutkimus- ja asiantuntijatietoon nojaten ja ihmisoikeudet huomioiden. Nykymuotoisen sanktioperusteisen ja syrjäyttävän päihdepolitiikan jatkaminen on silmien sulkemista ongelmilta eikä auta päihderiippuvaista. Päihderiippuvuus on monesti sairaus, ja mitä muitakaan sairauksia lääkitään sakottamalla ja rankaisemisella? Pitää myös muistaa, etteivät kaikki kannabiksen käyttäjät ole ongelmakäyttäjiä, jolloin ongelmia saatetaan jopa luoda rangaistuksilla ja kontrollilla.
Hän kävi läpi joukon kannabiskeskusteluun liittyviä väitteitä, joita piti virheellisinä. Sellainen on esimerksi väite siitä, että kannabiksen käytön rangaistavuuden poisto lisää kannabiksen käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja.
– Ei tutkimusnäyttöä. Muun muassa Portugali dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon vuonna 2001. Dekriminalisaatio ei lisännyt käyttöä, ja se vähensi haittoja.
”Dekriminalisointi auttaa hoitoon hakeutumista”
– THL:n mukaan dekriminalisointi tuottaa parempia tuloksia huumeiden käyttöön puuttumisessa. Tutkimusten mukaan huumeidenkäyttäjien on rangaistavuuden poiston myötä helpompi hakea apua ja hoitoa. Dekriminalisointi mahdollistaa huumeidenkäyttäjien tehokkaamman integroitumisen yhteiskuntaan ja parantaa heidän opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Lisäksi huumerikollisuuden poliisia, oikeusistuimia ja vankiloita kuormittava vaikutus ja kustannukset vähenevät.
Honkasalo sanoi ajattelevansa niin, että politiikassa sanat ovat tekoja, ja siksi sillä on merkitystä, millä tavoin huumausainepolitiikasta puhutaan.
– Jos käytämme kieltä, joka leimaa ja halveksii käyttäjiä, lietsoo pelkoa ja uhkakuvia, se entisestään marginalisoi päihdeongelmaisia ja heidän on yhä vaikeampaa saada apua ja turvautua viranomaisiin pelon takia. Jo nyt tiedämme, että päihteiden käyttäjiä on ikään kuin normatiivinen lupa pitää toisen luokan kansalaisina, ikään kuin heillä ei olisi ihmisarvoa ollenkaan. Näin ei saa olla. Mitään ihmisryhmää ei saisi kohdella näin.
Honkasalo sanoi itselleen tärkeintä huumausainepolitiikan käsittelyssä olevan sen pohtiminen, minkälainen politiikka edistäisi parhaiten ihmisoikeuksia.
– Myös huumeidenkäyttäjillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään.
uutiskirje 