Koronaepidemian keskellä tuli yksi helpottava uutinen: rokotukset alkavat tammikuussa. Rokotukset aloitetaan terveydenhuollon etulinjasta eli työntekijöistä, jotka joutuvat tekemisiin koronapotilaiden kanssa.
Suojan saaminen menee tammikuun loppupuolelle, sillä rokotus tehdään kaksi kertaa kolmen viikon välein. Suomeen rokotetta tulee EU:n yhteishankinnan kautta väestöosuutta vastaava määrä.
Pfizerin ja Biontechin kehittämästä rokotteesta riittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan annos 1,8 miljoonalle suomalaiselle. Parhaillaan kartoitetaan sairaanhoitopiireissä hoitotyössä olevien ammattilaisten määrää, jota arvioidaan olevan 150 000 – 200 000.
Hoitohenkilöstö saataneen rokotettua tammikuun kuluessa tai viimeistään helmikuun puolella. Rokote vaatii erityisen kylmän lämpötilan säilytystä ja kuljetusta varten.
Tämän vuoksi sote-henkilöstön rokotuksia on Puumalaisen mukaan tarkoitus tehdä vain suuremmissa rokotuspisteissä, sillä jakelu pienempiin keskuksiin on liian riskialtista. Näin varmistetaan, ettei kylmäketju petä.
Koko väestölle rokotesuoja
Toisessa vaiheessa rokotetaan ikääntyneitä ja riskiryhmäläisiä. Ei riskiryhmiin kuuluvien rokottamisen ajankohta riippuu rokotetoimituksista. EU:ssa on sopimukset kuuden toimittajan kanssa ja seitsemännen kanssa neuvotellaan parhaillaan.
Puumalainen totesikin, että ei-riskiryhmiin kuuluvien rokotusten aloittaminen on kiinni myyntilupien saamisesta ja sen jälkeen rokotetoimituksista. Euroopan lääkeviranomaiset antavat ohjeistuksen siitä, että kenelle mikäkin rokote sopii.
Sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja Puumalainen vakuuttivat, että Suomeen saadaan rokotetta kaikille suomalaisille. Rokotteen ottaminen Suomessa on vapaaehtoista.
Kiurun mukaan koko väestön suojaamiseen on varauduttu, ja kaikki rokotetaan, ellei ole terveydellistä estettä. Puumalaisen mukaan rokottaminen mahdollistaa siirtymisen kohti normaalimpaa elämää.
Tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ei vielä ei kerrottu, miten ja missä vaiheessa tämä voisi tapahtua. Rokotteen vaikuttavuutta seurataan ja sen myötä myös rajoitusten mahdollisia muutoksia.
Huoli ikääntyneistä kasvaa
Koronatilanne on synkentynyt nopeasti koko maassa, ja vain neljässä sairaanhoitopiirissä ollaan enää perustasolla. Nouseviin lukuihin vaikuttavatkin nyt maakunnat. Enää kyse ei ole vain Uudestamaasta ja Helsingistä, painottaa Puumalainen.
Viimeisten kahden viikon aikana tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat jyrkästi kasvaneet lähes kaikilla alueilla. THL vetoaakin, että alueilla on otettava käyttöön lisää tautia tehokkaasti torjuvia uusia keinoja ja rajoitustoimia, jotta tilanteen heikentyminen saadaan pysäytettyä.
Sairaalahoidossa on ollut myös ikääntyneiden lisäksi nuorempia ja perusterveitäkin koronapotilaita.
Ikääntyneiden yli 60-vuotiaiden osuus tartunnoista on jo hieman noussut verrattuna kuukauden takaiseen tilanteeseen. Toissa viikolla yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 12 prosenttia ja yli 70-vuotiaiden noin viisi prosenttia, kun esimerkiksi kuukautta aikaisemmin vastaavat osuudet olivat noin kahdeksan ja noin kolme prosenttia.
Suurta huolta aiheuttaakin taudin leviäminen ikääntyneisiin ihmisiin. Ikä on yksi riskitekijöistä, ja tautiin kuolleisuus kasvaa iän myötä. Aiemmin syksyllä eniten tartuntoja ovat saaneet työikäiset aikuiset ja nuoremmat ikäluokat.
Sairaalahoitoon päätyy kaiken ikäisiä
Sairaalahoidossa on ollut myös ikääntyneiden lisäksi nuorempia ja perusterveitäkin koronapotilaita. Sairaala- ja tehohoidon tarpeen arvioidaan kasvavan edelleen. Hoidon tarve ilmenee 2–4 viikon kuluessa tartuntahuipun jälkeen.
Tehohoito kestää keskimäärin liki 13 vuorokautta koronapotilailla, kun normaalisti keskiarvo on kolme vuorokautta. Tämä kertoo taudin vakavuudesta ja vaikeudesta.
Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 18 100, mikä on noin 70 prosenttia todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 25 882 koronavirustartuntaa. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 408.
uutiskirje 