Viime viikon torstaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Minskissä, ja ilmoitti että Venäjä odottaa Valko-Venäjältä perustuslakiuudistusta, josta sovittiin syyskuussa Sotšissa Vladimir Putinin ja Aljaksandr Lukašenkan tapaamisessa. Voi olla, että kahdenkeskisessä keskusteluissa Lavrov luetteli Lukašenkalle madonluvut, koska seuraavana päivänä Lukašenka lupasi luopua presidentin tehtävistä kun maalla on uusi perustuslaki.
Uutta perustuslakia ja uusia vaaleja on luvattu viimeistään vuodelle 2022, mutta valmistelujen tuloksia ei ole esitelty yleisölle. Venäläisen RBK-lehden haastattelemien diplomaattilähteiden mukaan Lukašenka on hylännyt hänelle esitellyt perustuslakiluonnokset.
Lukašenka on vuosien varrella vedättänyt Kremliä toistuvasti. Kenties tähän on kyllästytty? Hallittu vallanvaihto voisi pitää Valko-Venäjän Venäjän etupiirissä.
Lukašenka voi tietysti pettää Kremlin jälleen kerran, mutta aikaisemmin tähän on saatu tukea lännestä. Edellisen käännöksen länteen hän teki keväällä 2015, jolloin vapautettiin jäljellä olevat poliittiset vangit. Vastineeksi länsimaat luopuivat pakotteista. Tuolloin vapautettuja vankeja oli vain kuusi, uusien protestien seurauksena poliittisia vankeja on jo yli 140. Heistä kaksi, anarkistit Ihar Alinevitš ja Mikalai Dziadok ovat vuonna 2015 vapautettuja, vuoden 2010 protestiaallon vankeja.
Ihar Alinevitš pidätettiin lokakuun 28. ja 29. päivän välisenä yönä hänen ylittäessään Valko-Venäjän rajaa kolmen muun anarkistin, Sergei Romanovin, Dmitri Dubovskin ja Dmitri Rezanovitšin kanssa. Nelikko oli perustanut partisaanisolun, joka sabotoi viranomaisten omaisuutta Soligorskin ja Mozyrin alueilla. Heitä voi uhata kuolemanrangaistus.
Mikalai Dziadok pidätettiin 11. marraskuuta Minskissä salaisessa asunnossa, johon hän oli siirtynyt jo ennen vaaleja poliisin etsittyä häntä. Piileskellessään Dziadok ylläpiti kanavaa pikaviestipalvelu Telegramissa, jolla oli yli 13 000 tilaajaa. Häntä kidutettiin yli viiden tunnin ajan, kunnes hän oli luovuttanut kaikki salasanansa, minkä jälkeen viranomaiset lähettivät hänen kanavalleen ilkkuvia viestejä.
Tätä kirjoittaessa mielenosoitukset ovat jatkuneet 113 päivän ajan. Viime sunnuntaina protestit siirtyivät Minskin lähiöihin, joissa kokoonnuttiin 60 eri pisteessä kymmenien tai satojen henkien vahvuisiin hajautettuihin marsseihin. Tarkoituksena oli tehdä mielenosoitusten hajottaminen mahdollisimman vaikeaksi, mikä onnistui ainakin osittain.
Poliisin otteita Lukašenkan lupaus lähteä ei ole keventänyt, kiinniotot olivat edelleen raakoja. Oppositio on listannut jo kymmenen protestien yhteydessä kuollutta. Itse mielenosoituksissa kuolleita on kaksi, joista toinen teki polttoitsemurhan. Oppositio on epäillyt kolmen mielenosoittajan itsemurhaa lavastetuksi, lisäksi viisi on kuollut pahoinpitelyiden seurauksena vankilassa tai kiinniottotilanteissa, viimeksi Roman Bondarenko 11. marraskuuta. Opposition mukaan osallisena Bondarenkon pahoinpitelyssä oli myös Valko-Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Dmitri Baskov.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.