Eduskunnassa käytiin tiistaina kiivasta keskustelua hallituksen koulutusuudistuksesta. Oppositio esittää oppivelvollisuuden laajentamisen hylkäämistä, koska oikeiston mielestä uudistus ei kohdennu oikein. Perussuomalaisten ja kokoomuksen mielestä huomiota pitäisi kiinnittää jo peruskouluun.
Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Välimaa kommentoi oppivelvollisuusuudistusta tänään ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehdessä . Laitos vastaa myös Suomessa tehtävästä PISA-tutkimuksesta.
Välimaa sanoo lehdessä, että julkinen keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä on painottunut liikaa talouteen.
– Hallituksen esityksessä on oleellista se, että siinä otetaan kokonaisvastuu oppilaasta. Kun siirrytään koulutusasteelta toiselle, niin lähettävällä ja vastaanottavalla oppilaitoksella on vastuu siitä, että oppilas todella siirtyy.
Välimaan mukaan hallituksen esityksessä pyritään selkeyttämään ja parantamaan myös ohjausta, josta tulee oppilaan subjektiivinen oikeus.
– Nämä ovat sellaisia asioita, jotka voivat vaikuttaa oppimisen ja opettamisen prosessiin ja myös siihen ongelmaan, että ensimmäiseltä asteelta ei siirrytä toiselle asteelle eikä mihinkään. Se ongelma poistuisi tai ainakin lievenisi.
Pelkkä systeemin mekaaninen muutos ei auta oppimisvaikeuksissa ja -ongelmissa olevia.
– Mutta jos ja kun siihen liitetään oppimis-, opetus- ja ohjausprosessien parantaminen, niin silloin voisi olettaa, että se tulee parantamaan kaikkien oppimista.
Kotitausta vaikuttaa aiempaa enemmän
Suomen oppimistulokset ovat PISA-tutkimuksissa laskeneet. Heikentyneen osaamisen taustalla on Välimaan mukaan erityisesti poikien osaaminen, joka on heikentynyt tyttöjä enemmän.
Syitä tähän ei tiedetä. Välimaan tulkinta on, että poikien eroihin vaikuttavat kenties enemmän perheiden sosioekonomisen taustan ja kulttuurisen pääoman erot kuin tyttöihin, jotka opiskelevat paremmin myös huonosti motivoituneina.
Kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut.
– Suomen peruskoulujärjestelmä kykeni aikaisempien PISA-tutkimusten mukaan vuoteen 2015 saakka tasaamaan perhetaustojen eroja paremmin kuin keskimäärin OECD-maissa. Mutta sen jälkeen Suomi on laskeutunut OECD-maiden keskimääräiselle tasolle, Välimaa sanoo.
– Yhteiskunnallinen ylisukupolvinen huono-osaisuus periytyy erityisesti koulutuksen osalta. Se on sellainen syöksykierre, johon täytyisi pystyä vaikuttamaan. Tietysti koulutuspolitiikka on yksi yhteiskuntapolitiikan alue, ja sen ohella meidän täytyy miettiä myös muita yhteiskuntapolitiikan toimia. Jos halutaan saada aikaan muutos, niin kyllä niiden täytyy jotenkin vetää samaan suuntaan.
uutiskirje 