Julkisuudessa on nähty koronapotilaiden viestejä, että heidät on jätetty yksin. Monen koronapotilaan sairastamisen jälkeinen aika ei ole helppoa. Psykiatrian erikoislääkäri Antero Leppävuoren mukaan koronapandemia lisää psykiatrista sairastavuutta ja hoidon tarvetta.
Eivätkä yksin koronapotilaat ahdistu. Myös muun väestön tavallisimmat psykiatriset häiriöt lisääntyvät. Perussairaat ja ennestään mielenterveyden sairauksista kärsivät kuormittumat eniten.
Kuolemanpelko, epävarmuus, sosiaalinen eristäytyminen ja huono sosioekonominen tilanne lisäävät psykologista stressiä.
Leppävuoren kuvaus koronapotilaiden oireista tuoreessa Lääkärilehdessä ei ole mukavaa luettavaa. Yleisin oire kotiutettavilla koronapotilailla on väsymys. Lisäksi esiintyy masennusta, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. Kognitiivisia oireita on kolmasosalla.
Lievänkin koronavirustaudin sairastaneet voivat olla useiden kuukausien ajan väsyneitä. Sairaalahoidossa on todettu neurologisia ja neuropsykiatrisia oireita, ja tehohoidossa deliriumia, äkillistä sekavuustilaa ja aivojen vajaatoimintaa.
Ei voi muuta kuin yhtyä Leppävuoren johtopäätökseen, että koronapotilaiden psykiatrisia häiriöitä on tunnistettava avo- ja sairaalahoidossa.
Taakkaa kaatuu väistämättä myös perusterveydenhuoltoon, jolla on ensisijainen vastuu lievistä ja keskivaikeista psykiatrisista oireista.
Ihmiset kokevat koronan eri tavoin. Itselleni oli jäätävä kokemus poikkeustilan julistaminen ja valmiuslakien käyttöön ottaminen. Tieto auttoi yli ensiahdistuksen ja paluun normaaliksi kokemaani mielentilaan.
Osa ihmisistä pakenee salaliittoteorioihin. Osa uskoo, että covid-19 on keksitty ihmisten hallitsemiseksi ja se on valetta. Tai ainakaan tauti ei ole niin vaarallinen kuin kerrotaan, tai korona ei tartu ainakaan minuun.
Ylen MOT-ohjelman taltioimissa kuvissa koronarajoituksia mielenosoituksessa vastustaneet ihmiset käyttäytyivät kuin uskonnollisessa herätysjuhlassa, todistettiin, itkettiin ja halailtiin.
Onnea sosiaali- ja terveysministeriölle rokotuskampanjaan. Sillä tehtiinpä niin tai näin, koronaskeptikot ja rokotevastaiset kyseenalaistavat toimet.
Koronaepidemia synnyttää valtaisan hoitovelan. Se jättää myös ison joukon psykososiaalisia ongelmia ratkottavaksi.
Tulevaisuudessa jouduttaneen myös eettisen pohdinnan äärelle koronahoidon kustannuksista. Summat ovat jo huikeita. Hallitus on varannut tälle ja ensi vuodelle yhteensä noin neljä miljardia euroa koronakustannuksiin.
Ensi vuonna määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti. Mukana eivät ole kulut, jotka syntyvät koko kansan koronarokotuksesta. Lisäksi jää noin 450 miljoonan hoitovelka koronan aikana siirtyneistä hoidoista ja leikkauksista.
Mittakaavaa kuvaa esimerkiksi se, että Sipilän hallituksen tavoitteena oli hillitä sote-uudistuksella terveydenhuollon kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.
Koskaan aiemmin ei ole yhden sairauden testaukseen käytetty vastaavaa rahasummaa. Ihmisten terveydenhoidolla on hintalappunsa.
Ennaltaehkäisy tulee koronankin hoidossa halvemmaksi. Jälkilasku kaikesta olisi valtaisa, jos korona olisi levinnyt Suomessa esimerkiksi Ruotsin malliin.
Päätoimittaja
uutiskirje 