Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen korostaa työuupumuksen torjumista ja työkykyvyn edistämistä Suomen työllisyystalkoiden kärkitoimina. Hänen mukaansa pahoinvointi ja työkyvyn ongelmat maksavat Suomelle miljardeja. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja olisikin perusteltua suunnata työhyvinvointia vahvistaviin toimiin, Pekonen kirjoittaa vasemmistoliiton verkkosivuilla .
– Uupumus, loppuun palaminen ja mielenterveyden ongelmat ajavat joka vuosi kymmenet tuhannet ihmiset sairauslomalle. Mielen sairaudet ovat tätä nykyä myös suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Työterveyslaitoksen mukaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmat maksavat Suomen taloudelle jopa uskomattomat 40 miljardia euroa vuodessa niin menetettynä työpanoksena, etuuksina kuin terveyden- ja sairaanhoidon kuluina, Pekonen sanoo.
Hän vertaa suuruusluokkaa siten, että pahoinvoinnin ja sairastamisen hintalappu vastaa yli puolta valtion budjetista. Summa on uskomattoman suuri, mutta ei kuitenkaan väistämätön. Siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi paremman työhyvinvoinnin avulla.
Pahoinvointi, uupumus ja työkyvyn ongelmat vievät sairauslomalle ja aiheuttavat pahimmillaan työkyvyttömyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeri Pekosen mukaan työhyvinvoinnin edistäminen on syytä nähdä myös keskeisenä työllisyystoimena.
Ennen leikkauksia kysyttävä…
– Seuraavan kerran, kun työllisyyden nimissä esitetään leikkauksia suomalaisten perusturvaan ja hyvinvointiin, toivon että mahdollisimman moni kysyy, olemmeko jo tehneet kaiken voitavan työelämässä mukana olevien ihmisten jaksamisen ja mielenterveyden eteen.
Korona-aika on kärjistänyt työssäjaksamisen ongelmia esimerkiksi sote-alalla. Pekosen mukaan jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisen tulee olla myös keskeinen osa kriisistä palautumista.
– On todennäköistä, että nyt käynnissä oleva koronavirusepidemia on pahentanut jaksamisen ja työkyvyn haasteita entisestään. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen varoja olisikin erittäin perusteltua käyttää tukemaan suomalaisten työkykyä. Työhyvinvointia tukevien toimintamallien ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen työpaikoilla tukisi osaltaan koronan jälkeistä jälleenrakennusta.
Työpsykologit ammattihenkilöstöön
Hallitus on käynnistänyt joukon toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Eräänä konkreettisena toimena uupumuksesta ja mielenterveysongelmista johtuvien poissaolojen vähentämiseksi Pekonen vahvistaisi työterveyshuoltolain uudistuksen yhteydessä työpsykologien panosta osana työterveyshuoltoa.
– Työpsykologit olisi syytä lisätä työterveyshuollon ammattihenkilöstöön, mikä vahvistaisi työterveyshuollon moniammatillisuutta sekä työpaikkojen tukea ja madaltaisi kynnystä saada psykososiaalista tukea ajoissa, Pekonen sanoo.
uutiskirje 