STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä itsensä ja läheistensä terveyden pandemialle altistaneet sote-alojen ammattilaiset ansaitsevat palkkion tekemästään työstä.
– Mielestäni tämä ei ole työmarkkina- sen paremmin kuin virka- tai työehtosopimusasiakaan, vaikka sellaiseksi sitä on haluttu leimata. Tämän tulisi äärimmäisen poikkeuksellisessa ja pitkään jatkuvassa tilanteessa olla kädenojennus, arvostus ja kiitos heidän tekemästään työstä, STTK:n valtuustolle puhunut Palola sanoi torstaina.
– Palkitsemiseen tarvittavat rahat olisivat löydettävissä yhteiskunnan varoista, päättäjien tehtäväksi jäisi huolehtia sen kohdentaminen oikeudenmukaisella tavalla, hän kaavaili.
Palolan mukaan terveydenhuollon kokonaisvaltaisessa johtamisessa on jo pitkään ollut jotakin pahasti vialla, kun normaalissakin arjessa vuosi toisensa jälkeen esimerkiksi sairaaloiden toiminta tuntuu nojaavan henkilöstön ylitöihin ja vuoronvaihtoihin.
– Keväällä otettiin käyttöön valmiuslaki ja sen valtuutuksin puututtiin henkilöstön työjärjestelyihin lähes ennen näkemättömällä tavalla. Käsitykseni mukaan lakia käytettiin myös väärin; työjärjestelyjen todellinen syy ei ollut pelkästään korona-pandemia, vaan myös pitkään jatkunut koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön puute.
Hän piti täysin ymmärrettävänä, että tässä tilanteessa jo valmiuslain käyttöönotosta puhuminenkin saa sote-henkilöstön kiukun pintaan.
Kaksi viikkoa aikaa sopia ikääntyneiden työllisyydestä
Hallituksella on lupauksensa mukaisesti nyt tasan kaksi viikkoa aikaa sopia yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parantavista toimista. Hallitus lupasi päätöksiä tämän vuoden aikana sen jälkeen kun työmarkkinajärjestöjen neuvottelut päättyivät tuloksettomina.
Käytännössä kyse on eläkeputken lakkauttamisesta ja sen rinnalla tukitoimista ikääntyneille irtisanottaville. Kun kyse on ”tasapainoisista esityksistä” ikääntyvien työmarkkina-aseman parantamiseksi, Paloa ei usko, että toimien maksumiehiksi jäisivät vain palkansaajat tai että toimenpiteeksi jäisi pelkkä työttömyysturvan lisäpäivien eli eläkeputken poistaminen.
Hänen mukaansa eläkeputken on todettu olevan kohtuullinen tapa irtisanoa ikääntyneitä ja varmistaa heidän toimeentulonsa ennen työeläkkeelle siirtymistä.
– Vaikka putki tukittaisiin, irtisanomiset eivät loppuisi ja tuotannollisin ja taloudellisin syin ne tuskin kohdentuisivat kovin uusin perustein. Ikärasismin ilmapiirissä työnantaja suosii nuorta ja rohkeaa – ja usein matalapalkkaisempaa – kuin mitä osa plus 55-vuotista ehkä on. Kokemusta arvostetaan juhlapuheissa, mutta ei enää välttämättä tilanteessa, jossa väkeä on irtisanottava, Palola sanoi.
Työllisyyden oikeaksi parantamiseksi on STTK:n puheenjohtajan mukaan vahvistettava irtisanottavien työntekijöiden muutosturvaa ja huolehdittava kaikkien ikäryhmien osaamisesta ja kouluttautumisesta muuttuvilla työmarkkinoilla.
– Eläkeputken sijasta pitäisi varmistaa osaamisputki, joka alkaa varhaislapsuuden esiopetuksessa ja jatkuu läpi elämän ja sen jälkeenkin, kun työura on takana. Osaaminen on parasta turvaa muutoksissa. Kun osaa, silloin pärjää, jaksaa, motivoituu ja kokee työn iloa.
uutiskirje 