Suomi kotiutti viikonloppuna al-Holin leiriltä kaksi naista lapsineen, mikä käynnisti jälleen keskustelun naisten muodostamasta turvallisuusuhasta.
Naisten rooliin jihadistiliikkeissä perehtynyt asiantuntija Ann-Sofie Nyström ei ota kantaa sunnuntaina palanneisiin naisiin, vaan puhuu yleisellä tasolla.
– Jotkut Syyriaan lähteneistä saattavat olla jo jättäneet ideologian taaksensa, toiset saattavat edelleen olla antautuneita ideologiaan eivätkä ole halukkaita jättämään sitä taakseen. Euroopasta on tietoa jihadistisessa liikehdinnässä mukana olevista naisista, jotka ovat esimerkiksi aktiivisesti toimineet rekrytoijina sosiaalisessa mediassa.
Lapsilla oikeus turvalliseen kasvatusympäristöön
Nyström huomauttaa, että Suomessa ei ole tehty tutkimusta pelkistä naisista, joten tutkijat nojaavat kansainvälisiin tutkimuksiin.
Kalifaatissa osa naisista on toiminut muun muassa rekrytoijina ja niin sanottuina moraalipoliiseina. Osa naispoliiseista on myös kuulustellut ja osallistunut esimerkiksi jesidinaisten kiduttamiseen.
Nyströmin mukaan osa naisista voi kuitenkin haluta myös irtautua liikkeestä.
– Heille on tärkeää tarjota tukea tässä prosessissa esimerkiksi exit-työn kautta. Ääriliikkeestä ja ajattelusta irtautuminen on pitkä prosessi, joka vaatii tukea ammattilaisilta.
Nyström muistuttaa myös lasten tilanteesta.
– Ennen kuin puhutaan aikuisten esittämästä turvallisuusuhasta, tulisi puhua lasten oikeudesta turvalliseen kasvatusympäristöön. On täysin selvää, että al-Hol ei ole turvallinen paikka. Jotkut lapset ovat kokeneet niin hirveitä asioita, että he kärsivät post-traumaattisesta stressihäiriöstä.
Toinen naisista esiintyi Äiti terroristina
Suomalaisnaisten kohdalla ei ole ainakaan julkisesti tiedossa, mitä he ovat alueella tehneet. Suojelupoliisi (supo) kertoi, että jokaisen al-Holin leiriltä palaavan mahdollisesti aiheuttama uhka arvioidaan yksilöllisesti. Viime vuonna supo totesi, että naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaansa.
Ylen ja Helsingin Sanomien mukaan toinen sunnuntaina Suomeen saapuneista naisista on julkisuudessa esiintynyt Sanna. Sannaan ei ole ainakaan julkisuudessa yhdistetty alueelle menoa lukuun ottamatta konkreettisia Isisiä tukevia kannanottoja tai tekoja.
Toinen palanneista naisista on taas HS:n mukaan kirjoittanut Twitteriin Isisin ideologiaa tukevia kommentteja. Nainen kirjoitti tekstejä tililtä, jonka nimi on suomeksi “Äiti Terroristi”. Naisen julkaisuissa muun muassa ylistetään Isisin veritekoja. Kirjoitukset on tehty viitisen vuotta sitten.
STT:n tietojen mukaan osa leirillä yhä olevista naisista ei haluaisi palata Suomeen. Myös HS kertoi sunnuntaina, että osa leireille jääneistä naisista on niin radikalisoituneita, etteivät he halua palata Suomeen.
“Leiri on aikapommi”
Ulkoministeriön al-Holin operaatiosta vastannut erityisedustaja Jussi Tanner kertoi harkinneensa asiaa vuoden ja kertoi pitäneensä “ilmeisenä, että Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta vaarallisin vaihtoehto on jättää heidät sinne leirille”.
Myös Nyström arvioi, että leiriä tuskin olisi mahdollista ylläpitää sellaisenaan pitkällä tähtäimellä.
– Joidenkin mukaan leiri on aikapommi, ja mikäli leiriläiset pääsevät sieltä pakoon, meillä on joukko Isistä kannattaneita henkilöitä, jotka ovat vapaalla jalalla. En puhu tästä Suomeen saapuneista naisista, sillä en ota kantaa heidän tilanteeseensa enkä heidän ideologiseen vakaumukseensa. Leirillä on kuitenkin sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet Isikseen toimintaan vapaasta tahdostaan.
Tiedossa ei ole turvallisuusuhkaa
Tiedossa ei ole turvallisuusuhkaa, jonka perusteella äidit lapsineen olisi voinut jättää kotiuttamatta, sanoi operaatiosta vastannut ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner sunnuntaina iltapäivällä tiedotustilaisuudessa.
Ministeriö järjesti kotiutuksen Saksan viranomaisten kanssa. Saksa kotiutti saksalaisia lapsia ja heidän äitejään. Yhteensä al-Holin ja Rojin leireiltä Koillis-Syyriasta kotiutettiin 18 lasta ja viisi aikuista naista, ulkoministeriö kertoi Twitterissä.
Suomi ja Saksa kotiuttivat lauantaina yhdessä 18 lasta ja 5 aikuista äitiä al-Holin ja Rojin leireiltä Koillis-Syyriasta. Kiitämme paikallisia viranomaisia yhteistyöstä. https://t.co/63XBVrXibk
— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 20, 2020
Ylen ja Helsingin Sanomien mukaan suomalaisviranomaiset olivat paikan päällä Syyriassa hakemassa kotiutettavia. Naisia ja lapsia kuljettanut lentokone saapui Helsinki-Vantaan lentokentälle sunnuntaiaamuna. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen valtio hakee al-Holin leiriltä aikuisia naisia Suomeen.
Aiemmin al-Holista Suomeen palanneet naiset ja lapset ovat paenneet omin avuin Turkkiin.
“Lasten perusoikeuksia ei voi turvata leirillä”
Tannerin mukaan on käynyt selväksi, ettei lapsia ollut mahdollista kotiuttaa ilman äitejä.
– Lasten perusoikeuksia ei ole mahdollista turvata siellä leirillä, Tanner sanoi.
Lasten perusoikeuksia ei ole mahdollista turvata al-Holin leirillä.
Al-Holin leiriä hallinnoi ei-valtiollinen asevoima, joten laillisesti pätevää tapaa äitien erottamiseen lapsista ei Tannerin mukaan ole. Leiriä hallinnoinut kurdihallinto ei myöskään suostunut siihen.
Vuosi sitten joulukuussa ulkoministeriö haki leiriltä kaksi orvoksi jäänyttä lasta. Hallitus teki tuolloin suomalaislasten kotiuttamisesta periaatepäätöksen.
Tanner totesi, että Koillis-Syyrian leirit muodostavat itsessään turvallisuusriskin, sillä mitä pidempään lapset kasvavat vaikeassa ympäristössä, sitä vaikeampaa heidän on päästä irti radikaalista ideologiasta.
Ulkoministeriön mukaan Koillis-Syyrian leireillä on edelleen viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä. Alun perin al-Holissa oli noin 30 suomalaislasta ja 11 aikuista.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) esikunnista viestitettiin sunnuntaina STT:lle, että ministereillä ei ole lisättävää viranomaistiedottamiseen.