Onko koskaan alle 25-vuotiaiden ollut näin helppo muuttaa maailmaa? Tällä kysymyksellä aloittavat Eveliina Koskiranta ja Mari Uusivirta tuoreen tietoteoksensa Vaikuta! Maailmanparantajien kirja. Vastaus tuntuu olevan selvä.
– Nuoret ottavat toimijuuden itselleen. He näyttävät, että nyt tehdään eikä katsota sivusta, Koskiranta kuvailee Kansan Uutisille nuorten aktivismin henkeä.
Kirja kertoo 18 tarinaa ihmisoikeuksien, tasa-arvon tai ympäristön puolesta kamppailevista nuorista ihmisistä Suomesta, Pohjoismaista ja muualtakin maailmasta. Heidän toimintatapansa ovat monenkirjavia: some-kampanjointia, koululakkoja, mielenosoituksia, taidetta, ristipistotöitä…
Noin kolmekymppiset Koskiranta ja Uusivirta tarkastelevat itseään nuorempia aktivisteja journalistisella katseella. Uusivirta on työskennellyt muun muassa Docventuresilla, missä hän on feature-toimittajana käsitellyt sukupuolirooleja ja muita yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aiheita. Koskiranta on juuri valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskeltuaan mediakulttuuria ja sukupuolentutkimusta.
Keskustelu muuttaa asenteita
Nuoret saa aktivoitumaan huoli omasta ja maailman tulevaisuudesta. ”Lasten sanoma pohjautuu tieteeseen. Eikä tiede lupaa meille hyvää”, kirjassa todetaan ilmastotoimia vaativasta Fridays for the Future -liikkeestä.
Suurten unelmien sijasta monet nuoret joutuvat työskentelemään sen puolesta, että pahimmat katastrofiskenaariot vältettäisiin. Näin kokevat esimerkiksi kirjassa haastatellut saamelaisaktivistit Jussa Seurujärvi ja Petra Laiti, jotka näkevät ilmastonmuutoksen ohella suunnitellun Jäämeren radan eksistentiaalisena uhkana saamelaisten poronhoitoelinkeinolle ja alueen luonnolle.
– On se aika matala tavoite, että meidän kulttuuri ei ajautuisi kriisitilaan, Laiti toteaa. Hän näkee saamelaisaktiivien viime aikoina saaman näkyvyyden kuitenkin merkkinä siitä, että yhteiskunta voi olla valmis keskustelulle.
Tie asioiden muuttamiseen kulkeekin usein juuri asenteisiin vaikuttamisen kautta. Esimerkiksi ruotsalaisen Locker Room Talk -järjestön aktiivit edistävät tasa-arvoa tavatessaan 10–14-vuotiaita joukkueurheiluharrastajia harjoitusten yhteydessä. Tarkoituksena on kitkeä karkeaa pukukoppipuhetta, jossa esimerkiksi huoritellaan naisia ja haukutaan huonosti pelaavaa kaveria tytöksi tai homoksi.
Isoja ja pieniä onnistumisia
Toisenlaista maailmanparantamisen menetelmää edustaa hollantilainen keksijä Boyan Slat, joka sukellellessaan teini-ikäisenä Kreikassa näki kalojen sijasta loputtomasti muoviroskaa. 19-vuo-
tiaana hän perusti säätiön valtamerien puhdistamiseksi ja pystyi joukkorahoituskampanjan avulla aloittamaan määrätietoisen työn puhdistuslaitteiden, eräänlaisten jättiharavien kehittämiseksi.
– Slat tarttui valtavaan ongelmaan hyvin kunnianhimoisella otteella. Hänen yrityksensä on jo lanseerannut parikin erilaista tuotetta muoviongelmaan tarttumiseksi, Mari Uusivirta kuvailee.
Toisena onnistumisena Uusivirta nostaa esiin nuorten nigerialaisten kampanjan, jonka ansiosta aiempaa nuoremmat ihmiset saavat asettua ehdolle vaaleissa. Aiemmin alle 30-vuotiaiden ehdokkuus missään vaaleissa ei ollut mahdollista, vaikka maan väestö on ikärakenteeltaan hyvin nuorta. Maanlaajuisessa kampanjassa hyödynnettiin niin some-kanavia kuin perinteisiä mielenosoitusmarssejakin.
– Vaikutettiin kekseliäällä ja laajalla keinovalikoimalla hyvin jähmeään perustuslakiin ja murrettiin sitä. Esimerkiksi naisia on Nigerian politiikassa hyvin vähän, mutta tuossa kampanjassa he pääsivät vahvasti mukaan, Uusivirta kuvailee.
Eveliina Koskiranta muistuttaa, että tärkeitä ovat myös pienemmän skaalan onnistumiset.
–Yksi haastateltava sanoi, että se on jo saavutus sinänsä, että kokee olevansa funktionaalinen aikuinen, joka pystyy elämään tässä yhteiskunnassa. Kun ihminen ylittää itsensä ja lähtee tekemään aktivismia, sekin on jo hieno voitto ja onnistuminen.
Toisten tuki auttaa jaksamaan
Asia, jota kirjan tekijät eivät olleet etukäteen ajatelleet, oli vahva solidaarisuuden henki eri asioiden puolesta kamppailevien aktivistien kesken.
– Ilmastoaktivistit saattavat ottaa kantaa ihmisoikeuksien puolesta ja romaniaktivistit osallistuvat ilmastolakkoon. Useampi haastateltava sanoi, että oman lähipiirin lisäksi laajempi aktivistien yhteisö on tärkeä. Jos somessa joutuu vihahyökkäysten kohteeksi, muun aktivismin kentältä tullaan tueksi. Se auttaa jaksamaan, Uusivirta kertoo.
”Pitäisi kannustaa sitä idealismia, mikä nuorilla on annettavanaan.”
Asioiden laajasta kirjosta huolimatta kirjassa eivät juuri näy työelämän kysymykset. Tekijät arvelevat tämän johtuvan esiteltävien aktivistien iästä: he ovat yleensä vielä opintojen piirissä. Esimerkiksi romaniaktivisteilla syrjintä työelämässä on kuitenkin vahva teema.
Sosiaalisen median kanavat ovat monille aktivisteille ratkaisevan tärkeitä sanoman levittämisessä. Samaan aikaan siellä ovat aktiivisia myös äärioikeistolaiset, maahanmuuton vastustajat ja uskonnolliset fanaatikot.
– Me keskityimme aktivisteihin, jotka eivät kyseenalaista toisten ihmisarvoa tai pyri rajaamaan muitten vapauksia, Uusivirta määrittelee.
– Monissa haastatteluissa tuli esiin some-häirintä. Haastateltavat kuitenkin kokivat, että somessa on enemmän hyvää kuin huonoa. Siellä pystyy löytämään oman porukkansa uppoamatta kaikkeen pahaan mitä siellä on, Koskiranta jatkaa.
Kannustusta, ei lannistamista
Kirja esittelee aktivistit tavallisina ihmisinä, jotka usein kamppailevat oman jaksamisensa kanssa.
– Yleensä aktivismi ei ole ainoa asia mitä he tekevät ja mitä heiltä odotetaan. Aktivismin yhdistäminen kaikkeen muuhun elämään on välillä hyvin työlästä, Uusivirta toteaa.
Koskiranta toivoo, että lannistamisen sijasta aikuiset kuuntelisivat nuoria.
– Pitäisi kannustaa sitä idealismia, mikä nuorilla on annettavanaan.
– Joskus täysin uudenlainen toimintatapa tai näkökulma voi tuottaa paljonkin tuloksia, Uusivirta korostaa.
Helppolukuinen kirja on suunnattu erityisesti nuorille. Kirjassa esitellyt aktivistit toimivat esimerkkeinä siitä, että kuka tahansa voi tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Lopuksi esitellään 43 askelta maailmanparantajaksi. Tekijät toivovatkin kirjan löytävän tiensä myös vaikkapa koulujen yhteiskuntaopin tunneille.
Eveliina Koskiranta, Mari Uusivirta: Vaikuta! Maailmanparantajien kirja. Kustantamo S&S 2020. 243 sivua.
uutiskirje 