Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiihtyy muutamassa sekunnissa nollasta sataan, kun häneltä kysyy, millainen koronavuosi oli hoitajien kannalta. Hän toivoo, että tämä vuosi – meidän elinaikanamme ainutlaatuinen – oli ensimmäinen ja viimeinen tällainen.
Ihmisten auttaminen pandemioissa ja katastrofeissa sinänsä kuuluu hoitajien työn perusarkeen, mutta keväällä siihen jouduttiin huonosti valmistautuneina. Hoitajat pelkäsivät oman ja läheistensä terveyden puolesta, koska suojavarusteita ei ollut riittävästi.
Rytkösen mukaan erikoissairaanhoidossa hoitajat joutuivat tekemään työtään jopa kertakäyttösadetakeissa.
– Kun kuulin tästä ensimmäisen kerran, ajattelin että tämä ei ole totta. Mutta sitten sain todisteet, ja kyllä sen on työnantajakin lopulta myöntänyt.
Tehy tutkituttikin hoitajien kokemukset koronakeväästä. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi pelänneensä työssään.
Toinen keväästä hoitajille pahimpana mieleen jäänyt asia oli se, että heidän perusoikeuksiinsa kajottiin valmiuslailla. Sillä paikattiin työvoimapulaa.
Korona vaikutti koko sote-alaan
Kansan Uutisten vuoden henkilö -jutussa koronavuodestaan kertoo kaksi teho-osaston erikoissairaanhoitajaa. Korona kosketti kuitenkin läpileikkauksena koko sote-alaa. Sosiaalipuolella se vaikutti esimerkiksi vanhustyöhön ja terveydenhuollossa myös neuvoloihin.
– Neuvoloiden ennalta ehkäisevä terveydenhoitohan oli täysin pausella, koska terveydenhoitajat siirrettiin akuuteimpiin hommiin, Rytkönen kertoo.
– En tiedä, kuinka kauan me voimme vielä elvistellä sillä, että on lottovoitto syntyä Suomeen, kun neuvolapalveluja jää paljon tekemättä ja sitä kautta syntyy hoitovelkaa. Kyllä minua pelottaa, mikä pommi terveydenhoitajia odottaa.
Kaikki muukin ennalta ehkäisevä terveydenhoito jäi koronan takia tauolle. Lasku siitä maksetaan myöhemmin.
Sairaanhoitajan työ ei houkuta
Valmiuslain takia hoitajat eivät voineet äänestää jaloillaan ja jättää työtään huonojen työolojen ja kehnon palkkauksen takia.
Alan vetovoiman hiipuminen näkyy siinä, miten sinne haetaan. Ensisijaisesti sairaanhoitajaksi hakeneiden määrä on laskenut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana eli ennen koronaakin neljänneksellä, ja kaikkiaan sairaanhoitajaksi haluavien määrä on lievässä laskussa. He ovat keskeisin hoitotyön ammattiryhmä.
Rahaa ei tullut, eikä vastausta
Koronavuoden kestoaihe on myös alan ammattiliittojen Tehyn ja SuPerin vaatima rahallinen koronakorvaus hoitajille. Keväällä ne esittivät kertakorvaukseksi tuhat euroa per henkilö.
Rahaa ei tullut, mutta ei tullut myöskään mitään vastausta tai selitystä sille, että miksi ei.
– Olen ollut suoraan yhteydessä ja tavannut valtionjohtoa. Tämä totaalinen hiljaisuus on ihan käsittämätöntä, Rytkönen puuskahtaa.
– Se meitä hämmentää, että kukaan ei vastaa mitään.
Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi 2.12. MTV:n uutisissa, että koronalisästä ei tällä hetkellä käydä enää keskusteluja.
– Se on lisätyökorvauksen ja työnvaativuuden luokituksen tarkistaminen, jossa voidaan huomioida tätä. Yksimielisyys on olemassa ihan valtionjohtoa myöten.
Tarkkaan uutisia seuraava Rytkönen tulkitsee lausuntoa niin, että ”jaaha, onko olemassa joku kassakaappisopimus?”
Hän huomauttaa, että kunnilla menee todella hyvin valtion mittavien tukitoimien ansiosta.
”Näyttää hyvin todennäköiseltä, että tilanne tulee sekä vuonna 2020 että 2021 olemaan ennustettua parempi. Korona on iskenyt kuntatalouteen kahdella tavalla. Verotulot ovat hiipuneet ja menot lisääntyneet. Tämän kaiken – korkojen kanssa – on valtio maksanut”, Tehyn ekonomisti Ralf Sund arvioi marraskuussa.
– Nyt on vaan näköjään päätetty, että eipä hoitajille makseta mitään, Rytkönen sanoo.
– Sanopa se, hän vastaa siihen, onko tätä vielä vaikeampi ymmärtää, kun ottaa huomioon nykyisen hallituksen kokoonpanon.
– Mä ehkä rohkenen nyt itse naisena sanoa, kun edustan naisvaltaista alaa, niin minua hämmentää, että meillä on naisviisikon johtama hallitus, mutta naisvaltaisen alan ongelmat eivät tunnu avautuvan heille. Kyllä tässä on monta hämmennyksen kohdetta.
Hän vertaa asiaa satojen miljoonien yritystukiin, joita pitää tarpeellisina.
– Suomi tarvitsee yrityksiä – mutta niin se tarvitsee myös hoitajia.
uutiskirje 
