Kansalaisten luottamus päättäjiin kasvanut – epäluuloiset persujen kannattajat omassa kuplassaan

Kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin on kasvanut neljän vuoden aikana tuntuvasti. Niin valtakunnalliset, kunnalliset kuin EU:n päättäjät ovat kunnostautuneet kansalaisten silmissä.

Parhaiten toimivat kansalaisten mielestä valtakunnalliset päättäjät, joihin luottamus on kasvanut jopa 20 prosenttiyksikköä. Nyt vajaa puolet eli 46 prosenttia luottaa päättäjiin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on saanut vahvan tuen koronatoimillaan. Myös KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan muutosta luottamuksessa voi selittää koronavirusepidemian aiheuttamalla epävarmuudella ja huolella kansalaisten keskuudessa.

Luottamus koronatoimiin on kasvattanut myös SDP:n kannatusta. Viimeksi tänään julkaistun Taloustutkimuksen kannatusmittauksen mukaan puolue taistelee rinta rinnan suurimman oppositiopuolueen kanssa ykköspaikasta.

Vahvinta luottamus valtakunnan poliittisiin päättäjiin on hallituspuolueiden kannattajien riveissä. Hallitusyhteistyön kanssa kipuillut keskusta poikkeaa muusta rintamasta selvästi, mutta kannattajien joukosta löytyy kuitenkin lähes 60 prosentilla luottamusta.

Nuoret luottavat päättäjiin muita enemmän

Nuoret, 18–30-vuotiaat, luottavat keskimäärää vahvemmin kaikkiin päättäjiin. Tämä näkyy muita vahvempana piikkinä opiskelijoiden luottamuksessa.

Samassa sarjassa ovat myös toimihenkilöt. Duunarit, työttömät ja yrittäjät luottavat vähiten maakunnan, kunnan ja EU:n päättäjiin. Hallituksen kokoonpano näkyy siinä, että duunarit luottavat valtakunnallisiin päättäjiin muita päättäjiä huomattavasti vahvemmin.

Nuorista enemmistö eli yli puolet luottaa kotikuntansa ja valtakunnan sekä EU:n päätöksentekijöihin. Myös lähes joka toisella on uskoa myös maakunnan päättäjiä kohtaan.

Nuoret eivät kuitenkaan ole kovinkaan innokkaita äänestämässä kävijöitä. Keskimäärää vähemmän taas päättäjiin luottavat 41–60-vuotiaat.

Puolueiden luottamus vaihtelee

Ensi kevään kunnallisvaalien kannalta on merkittävää, miten paikallisiin päättäjiin luotetaan. Vahvinta luottamus on SDP:ssä, RKP:ssä, keskustassa ja vihreissä, joissa yli puolet luottaa kuntapäättäjiin. Myös yli puolet oppositiopuolue kokoomuksen kannattajista luottaa kuntapäättäjiin.

Vasemmistoliiton kannattajista vajaa puolet eli 45 prosenttia kokee kuntapäättäjät luotettaviksi. Vähiten luottoa kuntapäättäjiin löytyy ensi vuoden vaaleissa ykköskuntapuolueen paikkaa tavoittelevan perussuomalaisten kannattajilta.

Kaikissa puolueissa luottamus maakunnan päättäjiin on kuntapäättäjiä heikompaa. Poikkeuksen tekee keskusta, jossa yli puolet luottaa myös maakuntapäättäjiin.

Keskustalle maakuntapäätöksenteko on ollut vuosikymmeniä lempilapsi, mikä on näkynyt myös sote-uudistuksessa vahvana maakunnallisen päätöksenteon ajamisena.

Puoluekanta jakaa kaikkein selvimmin luottamuksessa EU-päättäjiin. Vahvinta luottamus on vihreiden ja RKP:n sekä SDP:n ja kokoomuksen joukoissa.

Perussuomalaisiin kasautuu epäluulo

Rajun poikkeaman yleiseen luottamusrintamaan tekee perussuomalaiset. Puolueeseen on kasautunut merkittävästi muita enemmän epäluottamusta kaikkea päätöksentekoa kohtaan.

He eivät luota suuresti minkään tasoisiin päätöksentekijöihin. Perussuomalaisten tukijoiden kanssa samassa rintamassa ovat vain ne kansalaiset, jotka eivät äänestäisi vaaleissa.

Monissa vaaleissa perussuomalaiset on kerännyt kannattajia nukkuvien puolueessa. Epäluulossaan päättäjiä kohtaan nämä ovat samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa.

Perussuomalaisten hampaissa ovat etenkin EU:n päätöksentekijät. Ylen tänään julkistamassa mielipidemittauksessa prosenttiyksikön nousua selitetään Al-Holin kahden naisen ja lasten kotiuttamisella. Sen jälkeen perussuomalaisten kannatus oli suurimmillaan koko mittausjakson ajan.

Perussuomalaiset ottivat kaiken ilon irti maahanmuuttovastaisuudesta ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) -jupakasta.

– Näissä keskusteluissa perussuomalaiset ovat omilla vahvuusalueillaan. Kun palautuksia tulee, he osaavat kyllä hyödyntää keskustelun, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja tänään Ylelle.