Lapsiperheiden vanhempien palkkatulot supistuivat viime keväänä alkaneen koronaepidemian aikana maalis-lokakuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta. Muilla työikäisillä laskua kertyi 1,2 prosenttia, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Eniten viime vuonna laskivat vanhempiensa luona asuvien 18–29-vuotiaiden palkkatulot. Heidän yhteenlasketut palkkatulonsa tippuivat maalis-lokakuussa 7,7 prosenttia edellisvuodesta.
THL:n mukaan lapsiperheiden välillä on kuitenkin eroja palkkatulojen muutoksissa. Eniten palkkatulot vähentyivät toukokuussa. Laskua oli erityisen paljon ulkomaalaistaustaisten, toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alle 30-vuotiaiden vanhempien perheissä, noin 10 prosenttia.
– Lasten kasvuympäristön taloudellisella epävarmuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Erot epidemian taloudellisissa vaikutuksissa lapsiperheiden välillä voivat vaikuttaa ylisukupolvisen eriarvoisuuden kehitykseen, varoittaa THL:n erikoistutkija Outi Sirniö tiedotteessa.
Alueittain tarkasteltuna lapsiperheiden vanhempien palkkatulot laskivat erityisesti eteläisessä Suomessa ja kaupunkiseutujen laitamilla.
Vanhempiensa luona asuvien nuorten aikuisten palkkatulojen romahdusta selittää Sirniön mukaan se, että nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla heikkenee yleensäkin huonoina aikoina ensimmäisenä.
– Epidemian rajoitukset kohdistuivat korostuneesti sellaisiin palvelualan töihin, joissa monet nuoret aikuiset työskentelevät, Sirniö arvioi.
Positiivinen ero hävisi nopeasti
Ennen koronaepidemian alkua palkkatulot olivat kehittyneet lapsiperheissä erityisen myönteisesti epävarmemmassa tilanteessa olevissa ryhmissä, kuten matalasti koulutetuilla, ulkomaalaistaustaisilla ja pienituloisilla.
– Epidemian myötä tämä positiivinen ero edellisvuoteen hävisi nopeasti. Aiemman myönteisen kehityksen ja syksyn elpymisen vuoksi maalis-lokakuun keskimääräiset palkkatulot pysyivät kuitenkin vähintään edellisen vuoden tasolla, Sirniö kertoo.
uutiskirje 
