KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Talous

Kolme kirjainta herättää nyt talouspoliittista keskustelua ympäri maailman – YCC nousi ideoiden haudasta ja voi viedä kuripolitiikan maan alle

Euroopan keskuspankki on tehnyt valtavia tukiostoja, joilla markkinoita on rauhoitettu. YCC voisi mahdollistaa niistä luopumisen.

Euroopan keskuspankki on tehnyt valtavia tukiostoja, joilla markkinoita on rauhoitettu. YCC voisi mahdollistaa niistä luopumisen. Kuva: Lehtikuva/Yann Schreiber

Idea korkokäyrien kontrolloinnista ei ole uusi, mutta se hautautui vuosikymmeniksi. Nyt se on palannut keskusteluun – ja Japanissa myös käyttöön.

Jussi Virkkunen
22.1.2021 7.00

Maailman talouslehtiin on putkahtanut uusi rahapolitiikkaan liittyvä kolmikirjaiminen yhdistelmä YCC (Yield Curve Control). On aika kysyä, mistä ihmeestä on kyse.

– Termin voisi kääntää suomeksi ”korkokäyrän kontrollointi”, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että keskuspankki asettaa tietyn tavoitetason kaikille valtion velkakirjojen koroille, avaa SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.

– Näin se ottaa eri maturiteetin (erääntymisaika) velan korkojen suhdetta kuvaavan korkokäyrän hallintaansa ja sitoutuu omilla ostoillaan ja myynneillään määrittämään korkotason tavoitteen mukaiseksi, Ahokas jatkaa.

”Sitä voitaisiin pitää merkittävänä käännöksenä eurooppalaisen rahapolitiikan historiassa.”

Euroalueella tämä tarkoittaisi Ahokkaan mukaan Euroopan keskuspankin tehtävän määrittelemistä uudelleen. YCC:ssä EKP takaisi tietyn tason eri eurovaltioiden velkakirjojen koroille tai tarkemmin sanottuna niiden tuottovaatimukselle markkinoilla.

Rahapolitiikan mekanismi itsessään ei de facto muuttuisi, sanoo keskusjärjestö SAK:n ekonomisti Anni Marttinen. Mutta samalla markkinoille lähtisi hyvin rauhoittava viesti.

– Käytännössä siis EKP:lla ei enää olisi rajoja velkakirjojen ostoon, mutta tilanne todennäköisesti muuttuisi niin, ettei EKP:n tarvitsisi ehkä ostaa velkakirjoja niin paljon kuin nyt jos edes ollenkaan.

– YCC tuo velkojille turvaa ja luottamusta EKP:n mandaattiin ja järjestelmään. YCC vapauttaisi näin ollen finanssipoliittista liikkumatilaa ja käytännössä finanssikriisin riski poistuisi. Keskustelu kuripolitiikasta olisi ohi, Marttinen sanoo.

Ei tässä uutta ole

Idea sinänsä ei ole millään lailla uusi. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankki Fed toteutti YCC:tä 1940- ja 1950-luvulla, Ahokas sanoo.

– Mutta sittemmin idean korvasi ajatus markkinakurin tärkeydestä myös inflaation hallinnassa.

Samaan aikaan Japanissa YCC on käytössä. Ahokas naurahtaakin, että Japanin keskuspankki on kaikessa vähintään vuosikymmenen edellä.

– Japanin keskuspankki on ottanut julkilausutun korkotavoitteen käyttöön Japanin valtion 10-vuotisen velan osalta, Ahokas kertoo.

Tammikuussa YCC:n nosti puolestaan esiin Espanjan keskuspankin pääjohtaja Pablo Hernandez de Cos. Hän ehdotti, että Euroopan keskuspankin pitäisi pohtia korkokäyrän kontrollointia uutena keinona nostaa inflaatiota. Ahokkaan mukaan aihe on jo jonkin aikaa ollut kansainvälisesti rahapolitiikan asialistalla. EKP:n herääminen puolestaan liittyy koronakriisiin, kun pankki on joutunut kasvattamaan tasettaan valtavien tukiohjelmien kautta.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas.

Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Kuva: Jarno Mela

– Nyt on ehkä alettu Euroopassakin pohtia aktiivisemmin vaihtoehtoisia tapoja tehdä rahapolitiikkaa. Silloin juuri YCC on noussut laajempaan keskusteluun myös täällä. Sanoisin, että aihe liittyy yleisempään koronaepidemian jälkeisen rahapolitiikan hahmotteluun, Ahokas puntaroi.

Miten temppu tehdään

Sinänsä YCC:n toteuttaminen eli korkokäyrien kontrollointi kuulostaa melko yksinkertaiselta, kun Ahokas ja Marttinen sitä avaavat. Ideana on, että keskuspankki viestii kaiken pituisille valtion veloille tavoitekoron tai -tuottovaatimuksen.

– EKP joutuisi edelleen käytännössä ostamaan velkakirjoja tuottovaatimuksen saavuttamiseksi. Kun tuottovaatimus on rahapoliittinen tavoite, se viestii markkinoille kuitenkin yhä tehokkaammin, että keskuspankki on sitoutunut ostamaan ns. rajattomasti velkakirjoja, jotta riskitaso ei nouse yli tavoitteen, Marttinen kuvaa.

– Tuottotason asettaminen voisi toimia esimerkiksi niin, että jokaiselle maalle asetettaisiin maakohtainen tavoite.

Eli tässäkin keskiössä olisi keskuspankin viestintä, kuten euroalueen rahapolitiikassa on nytkin. EKP on valtavilla osto-ohjelmilla pitänyt huolen, että koronakriisi ei ole käynnistänyt uutta eurokriisiä. Tämä on tehty myös viestinnässä selväksi.

– Mutta euromaiden valtioiden velkakirjojen koroista sillä ei ole julkilausuttua tavoitetta. Markkinat joutuvat siis arvailemaan, millaisen tason ja millaiset erot eri euromaiden velkojen koroissa tai tarkemmin tuottovaatimuksissa EKP hyväksyy. Tätä pitää lähinnä tulkita keskuspankin viestinnästä, Ahokas kuvailee.

Muutos nykytilanteeseen olisi joka tapauksessa suuri. Rahapolitiikan sääntöjä pitäisikin rukata jonkin verran, Ahokas sanoo.

– Nythän EKP:n mandaatti nimenomaan kieltää valtion pitkien korkojen asettamisen, koska se tehtävä on markkinakurin hengessä haluttu antaa velkakirjamarkkinoille.

– Jos rahapolitiikassa alettaisiin viestiä tällaisesta korkotavoitteesta ja vieläpä asettaa valtion pitkiä korkoja tavoitteen mukaisesti, sitä voitaisiin pitää merkittävänä käännöksenä eurooppalaisen rahapolitiikan historiassa.

SAK:n Marttinen on samoilla linjoilla. Kuten hän aiemmin nosti esiin, YCC:n myötä kuripolitiikasta ei tarvitsisi enää puhua.

– Euroalueen massiivinen ”velkataakka” ainakin tippuisi kansalaisten ja poliitikkojen hartioilta. Keskustelu velan kasvun riskeistä ja korkojen nousun pelosta poistuisi. Jäsenmaiden finanssipoliittinen tila kasvaisi. Sanoisin, että ratkaisu olisi ideaalisti euroalueelle positiivinen kehitys.

Tai sitten ei tehdä

Ennen kuin aletaan tervehtiä YCC:tä uutena ruhtinaana, on hyvä vetää vielä henkeä. Kovin helppoa sen toteuttaminen rahaliitossa ei nimittäin olisi. Yksi esteistä on poliittinen.

– On helppoa nähdä, että raivokasta poliittista vastustusta tälle idealle löytyy, esimerkiksi Saksasta, sanoo Ahokas.

Saksassa niin kutsutun ordoliberaalin ajattelun edustajat ovat haastaneet Euroopan keskuspankin ratkaisuja Saksan perustuslakituomioistuimessa. On helppo päätellä, että he tuskin riemastuisivat ajatuksesta, jossa Euroopan keskuspankki ilmoittaa virallisesti pitävänsä Italian valtionvelan korkotason tietyllä tasolla. Ja on hyvä painottaa virallista, koska epävirallisesti EKP niin osto-ohjelmillaan koko ajan tekee.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ahokkaan mukaan YCC:n avulla EKP voisikin mahdollisesti lopettaa massiiviset ohjelmansa. Ja samaahan sanoi Marttinen jutun alkupuolella.

– Arvaukseni on se, että laajoista osto-ohjelmista voitaisiin YCC:n avulla viimein peruuttaa pois, koska pelkästään viestimällä uskottavasti korkokäyrätavoitteet ja pitämällä ostoarsenaali valmiina tuon viestin tukemiseksi velkakirjamarkkinat alkaisivat hinnoitella valtion velat EKP:n toiveiden mukaisesti.

Ostamisen sijaan riittäisi pääjohtajan antama viesti, että tarvittaessa täältä pesee. Ahokas muistuttaa, että eurokriisi lopetettiin samalla tavalla. Silloinen pääjohtaja Mario Draghi sanoi tiedotustilaisuudessa, että EKP tekee kaiken mitä vaaditaan pelastaakseen euron. ”Ja uskokaa minua, se tulee riittämään”, Draghi päätti.

– Markkinat saatiin rauhoitettua, vaikka mitään ei ostettu, kun lupaus oli riittävän uskottava ja valmius ostoihin oli olemassa, Ahokas huomauttaa.

SAK:n ekonomisti Anni Marttinen vastaa keskusjärjestössä erityisesti makrotalouteen, kauppapolitiikkaan sekä Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyvien asioiden valmistelusta.

SAK:n ekonomisti Anni Marttinen vastaa keskusjärjestössä erityisesti makrotalouteen, kauppapolitiikkaan sekä Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyvien asioiden valmistelusta. Kuva: Emma Grönqvist

Anni Marttisen mukaan YCC:ssä voitaisiin myös päätyä tilanteeseen, jossa markkinat eivät luottaisi keskuspankin lupaukseen. Silloin euroalueella EKP joutuisi toteuttamaan lupauksensa ja käynnistämään lisäostot.

– Jos todellinen maksukykyriski kasvaisi jossain jäsenmaassa, EKP:n tasetta jouduttaisiin kasvattamaan enemmän tämän maan velkakirjoilla. Tämä tarkoittaisi, että EKP omistaisi epäsuhteessa eri maiden velkaa, mutta keskuspankkina ja rajattomilla ostomahdollisuuksilla tämän ei eroaisi todellisuudessa nykytilanteesta, Marttinen avaa.

Takaisin riskeihin

Mutta mennään takaisin riskeihin. Marttisen mukaan YCC.n tiellä on oikeudellisia esteitä.

– Vaatisiko tämä sitten juridisia muutoksia, jotta EKP:n uskottavuus ja markkinoiden luottamus säilyisi? Nykyään markkinoille tuntuu riittävän vain vakuuttavat pääjohtajan sanat. Ehkä EKP keksisi jonkin keinon asettaa tavoite nykyisessä järjestelmässäkin.

Ahokas nostaa esiin myös sen, että YCC.tä vastaan voidaan käydä tutunkuuloisella kritiikillä.

– Monet varmasti pelkäävät jotain sellaista, että YCC vie euromailta budjettikurin, finanssipolitiikka ryöstäytyy käsistä ja saadaan aikaan inflaatiospriaali – Weimarin Saksan hengessä. Itse pidän tällaista skenaariota liioiteltuna, vaikka näen kyllä YCC:n antavan tilaa finanssipolitiikalle.

Finanssipolitiikka – toisin kuin rahapolitiikka – on se, johon kansalliset poliitikot voivat vaikuttaa. Siinä missä rahapolitiikka on keskuspankin rootelia, finanssipolitiikasta vastaavat kansallisvaltioiden hallitukset. Siksi usein ajatellaan, että poliitikot lähtevät toteuttamaan vastuutonta talouspolitiikkaa, jos luottomarkkinoiden pelko ei ohjaa niitä.

Iso valtio hääräilee

Ahokas pitää YCC:stä käynnistynyttä keskustelua paitsi tervetulleena myös osoituksena aikojen muuttumisesta.

– Eurokriisin aikana tällaisen ehdottamisesta tuli automaattisesti leimattua haaveilijoiden osastoon. Nyt näyttää siltä, että asiasta on mahdollista keskustella ihan vakavasti.

– Kiinnostavaa on ehkä se, että nyt tätä tuodaan sisään hyvin teknisluontoisena kysymyksenä, kun vielä kymmenen vuotta sitten asiaan liittyi valtavasti poliittista intohimoa. Näin olosuhteiden muutos muuttaa myös taloudellista ja talouspoliittista ajattelua – kutsutaan sitä sitten vaikka paradigman muutokseksi.

Ahokas on itse kutsunut nykyistä aikakautta keskuspankkikapitalismiksi, jossa niiden rooli on koko ajan kasvanut. YCC olisi tällä polulla jälleen askel eteenpäin. Ahokas korostaa, että hänelle keskuspankkikapitalismin laajuuden mittari on se, kuinka pitkälle keskuspankin talouspoliittinen vaikutus ulottuu.

– Ja nyt ollaan vahvasti menossa syvemmälle finanssipolitiikan tukemiseen sen lisäksi, että rahoitusmarkkinat yritetään edelleen pitää tyytyväisinä. Ehkä YCC olisi toteutuessaan askel kohti uutta kapitalismin vaihetta, jossa se iso valtiokin taas enemmän hääräilee.

Ison valtion paluusta on alettu koronakriisin myötä puhua. Koronakriisissä moni talouspolitiikan aiempi totuus on lentänyt romukoppaan, siksi Ahokas pitää myös YCC:tä mahdollisena.

– On tämän tiellä paljon esteitä, mutta aika monia ennakoimattomia askeleita eurooppalaisessa talouspolitiikassa on viime vuosina otettu. Sanoisin, että ei tämä täysin mahdotonta ole.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

On järjetöntä väittää verotusta varkaudeksi – ”Veropopulismi on varakkaiden eturyhmien tapa edistää omaa etuaan”

Talouskuri iskee takaisin Eurooppaan – ”Talouskuri on johtanut äärioikeistolaisten puolueiden kannatuksen lisääntymiseen”

Hallituksen finanssipoliittinen linja ei vastaa sen julkilausuttuja poliittisia tavoitteita, todetaan Uuden talousajattelun keskuksen raportissa.

Suomen veroaste on putoamassa selvästi muiden Pohjoismaiden alapuolelle – Onko pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittaminen enää mahdollista, kysyy ajatushautomo

Alkuvuodesta pankkeja kaatuili tiuhaan tahtiin – Ollaanko nyt matkalla kohti uutta finanssikriisiä?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään