Kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon, käy ilmi vähennyksen vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet palveluita.
– Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Jarkko Harju tiedotteessa.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Hallitus on halunnut selvittää sen vaikutuksia ja ilmaissut aikovansa tarkastella vähennyksen mahdollisia muutoksia kevään puoliväliriihessä.
Hyödyttää isotuloisia, ei juuri vaikuta kulutustottumuksiin
Tutkimuksessa on tarkasteltu laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.
Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.
– Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.
Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat. Kotitalousvähennystä voi hyödyntää sitä enemmän mitä suuremmat tuloverot ovat, joten se hyödyttää erityisesti suurituloisia veronmaksajia.
Moni ilmoittaa pienemmän summan kuin voisi
Kotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy tutkimuksen mukaan osin silläkin, etteivät kuluttajat tunne järjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Osana tutkimusta toteutettiin kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.
Siitä ilmeni, että moni ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin voisi. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein.
Yksi kotitalousvähennysjärjestelmän tavoite on myös, että kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.
– Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta, kertoo VATT:n tutkija Aliisa Koivisto.
uutiskirje 
