Opetusministeri Jussi Saramo esitteli tiistaina opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Toimenpiteitä ohjelmaan ovat valmistelleet myös sisä-, oikeus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
– Oikeus elää vailla pelkoa väkivallasta tai kiusatuksi ja syrjityksi tulemisesta on perustavanlaatuinen ja koskee yhtäläisesti niin yhteiskuntamme nuorimpia jäseniä kuin aikuisiakin, Saramo sanoi tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Saramon mukaan jokainen kiusaamistapaus on liikaa.
– Tämän ohjelman myötä vahvistamme koulujen, oppilaitosten ja muun yhteiskunnan kykyä puuttua kiusaamiseen ja estää siitä aiheutuvaa kärsimystä.
Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle. Kaikki ohjelman toimet toteutetaan tämän hallituskauden aikana.
– Kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua, vaan on varmistettava, että kouluissa ja yhteiskunnassa laajemmin on osaamista, aikaa ja resursseja puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen, Saramo sanoi.
Opetusministerin mukaan kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi on tärkeää varmistaa, että toimiviksi arvioidut käytännöt saadaan laajaan käyttöön, yhteiskunnassa on resursseja puuttua lasten sekä nuorten pahaan oloon ja lainsäädäntö on ajantasaista. Oppilaitosten henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista on lisättävä.
Kiusaamiseen puuttuminen on velvollisuus
Ohjelmassa on 14 kohtaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä nuorisotyön jalkauttamisesta kouluihin ja oppilaitoksiin.
Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön ja johdon täydennyskoulutuksen painopistealueeksi määritellään hyvinvoinnin ja työrauhan edistäminen sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvä pedagoginen osaaminen seuraavien kolmen vuoden ajalle.
Opettajien peruskoulutuksessa on tärkeää huolehtia, että hyvinvointiin, turvallisuuteen ja työrauhan edistämiseen liittyviä sisältöjä on riittävästi.Opettajankoulutuksesta vastaavia korkeakouluja kannustetaankin vahvistamaan yhteistyössä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää opintotarjontaa.
– Kiusaamisen tunnistaminen ja ehkäiseminen ovat tärkeä osa kaikkien opetusalan ammattilaisten osaamista, jota on tärkeää tukea koulutuksen kaikissa vaiheissa korkeakouluista täydennyskoulutukseen. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamistapauksiin puuttuminen ei ole siis harkinnanvaraista, vaan koulujen ja oppilaitosten velvollisuus. Tämä on myös meidän aikuisten velvollisuus lapsia kohtaan, Saramo sanoi.
Muutoksia myös lainsäädäntöön
Kiusaamisen ja häirinnän vastainen toiminta edellyttää myös lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotta kiusaamiseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja samalla turvata kaikkien oppilaiden turvallinen oppimisympäristö.
Oppilaan opetukseen osallistumisen epäämistä koskevaa sääntelyä päivitetään, jotta oppilaiden ja opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuus voitaisiin taata paremmin. Epääminen voisi kestää kaksi päivää ja sinä aikana oppilaalle tehdään suunnitelma oppilaan tarvitsemasta oppilashuollollisesta ja muusta tarvittavasta tuesta. Häntä ei siis vain lähetetä kotiin.
Osana toimenpideohjelmaa kouluille kehitetään sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä. Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on varmistaa, että kouluissa on riittävästi resursseja ja osaamista ennaltaehkäistä koulupudokkuutta, oppilaiden poissaoloja ja haasteellisia tilanteita.
Nuorisotoimi kytketään mukaan
Ohjelman mukaan kiusaamisen ehkäisyyn tulee kytkeä myös kunnan nuorisotoimi.
Nuorisotyön ydinosaamista on nuorten kohtaaminen. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella vapaa-ajalla, harrastuksissa ja muissa kohtaamisissa ja nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös koulun ulkopuolella. Siksi nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkauttaminen kouluihin ja oppilaitoksiin on tärkeää.
Kiusaamisen vastainen työ esitetään aloitettavaksi jo varhaiskasvatuksessa. Toimenpideohjelman mukaan tarvitaan erillinen kehittämisohjelma tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa. Ohjelma painottuisi lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kiusaamisen ehkäisykeinona varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
uutiskirje 