Talouden näkymistä saatiin keskiviikkona useampia positiivisia merkkejä, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkisti tuoreimman suhdannebarometrinsä, Tilastokeskus luottamusindikaattorin ja Nordea talousennusteensa. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka koronarokotukset etenevät.
– Suhdannetilanne on jatkunut heikkona, mutta näkymissä on tapahtunut selvää parantumista viime syksystä. Koronavirus hallitsee yhä tulevien kuukausien talouskuvaa, mutta suhdannenäkemysten nousu kielii jo kriisin jälkeisen vastarannan häämöttävän. Se, meneekö talouskuva odotetun mukaisesti eteenpäin, riippuu paljon rokotusten aikataulusta, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tiedotteessa.
Myös Nordean mukaan Suomen ja maailmantalouden talousnäkymät riippuvat rokottamisen onnistumisesta.
Barometri: Suhdanneodotukset nousussa
EK:n tammikuun suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen pysyneen heikkona vuodenvaihteen tienoilla. Talouden palautumisen koronakriisistä ennakoitiin kuitenkin jatkuvan lähikuukausien aikana, sillä suhdanneodotukset ovat nousussa.
Suhdanneodotukset koko elinkeinoelämässä ovat nousseet saldolukuun –5, kun vielä lokakuussa oltiin –31 pisteen tasolla. Viime syksystä etenkin teollisuuden suhdanneodotukset ovat nousseet. Myös koronan runtelemissa palveluissa odotukset paranivat, EK kertoo.
Vastaajayrityksistä 38 prosenttia koki kysynnän riittämättömyyden ongelmaksi. Toiseksi eniten ongelmia aiheutti osaavan työvoiman saatavuus.
Heikosta suhdanteesta huolimatta 14 prosenttia vastaajista raportoi osaavan työvoiman saatavuuden ongelmaksi. Työikäisen väestön väheneminen heijastuu yritysten toimintaan koko ajan enemmän.
EK:n suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Nyt julkaistua barometriä varten EK kysyi yrityksiltä tässä kuussa arvioita suhdannekehityksestä viime vuoden neljännellä neljänneksellä. Kyselyyn vastasi 1 391 yritystä, joilla on Suomessa lähes 250 000 työntekijää.
Luottamusindikaattori otti aimo loikan
Kuluttajien talousluottamus on vahvinta yli kahteen vuoteen, kertoi Tilastokeskus. Luottamusindikaattori nousi tammikuussa pitkän ajan keskiarvonsa yli. Kuluttajien luottamus talouteen on ollut vahvempaa viimeksi lokakuussa 2018.
Luottamusindikaattori oli tammikuussa –0,9, kun se oli joulukuussa –4,6 ja marraskuussa –4,8. Viime vuoden tammikuussa indikaattori sai arvon –4,6. Pitkän ajan keskiarvo on –1,8.
Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää paranivat tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Eniten vahvistui odotus Suomen talouskehityksestä.
Tammikuussa kuluttajien odotus omasta taloudestaan oli hyvin valoisa ja rahankäyttöaikeita kestotavaroihin oli mukavasti.
Sen sijaan kuluttajien odotukset Suomen yleisen työttömyystilanteen kehityksestä pysyi yhä pessimistisellä tasolla, joskin paranivat joulukuuhun verrattuna. Näkemykset omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhasta jatkuivat synkkinä palkansaajien ja yrittäjien keskuudessa.
Luottamusindikaattori mittaa kuluttajien käsityksiä taloustilanteesta vuoden kuluttua.
EK arvioi rokotusten nostaneen luottamusta
EK:sta arvioidaan, että rokotustilanne on osaltaan luottamusindikaattorin loikan taustalla. Pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että kuluttajien talousluottamus on kasvanut, kun rokotteita on ryhdytty Suomessa jakamaan.
– Kaikista kangerteluista huolimatta valo tunnelin päässä koko ajan vahvistuu. Koko (rokotus)prosessi on mennyt siihen suuntaan, että se varmasti tukee kuluttajien luottamusta, Urrila sanoi etätiedotustilaisuudessa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että luottamusindikaattorin tiedot on kerätty ennen viime päivien uutisia rokotteiden saatavuusongelmista.
Pakarinen puolestaan huomauttaa, että luottamusindikaattorin lukuihin voi vaikuttaa se, että joulun alla oltiin huolissaan siitä, mitä pyhät tuovat tullessaan koronarintamalla.
– Tilastokeskus on varmasti tammikuun puolessa välissä kysynyt tätä, ja kun onneksi kävi niin, ettei virus lähtenyt joulun aikaan leviämään voimakkaasti, se on voinut tuoda myönteisen efektin kuluttajaluottamukseen, Pakarinen sanoi.
– Hyvä uutinen tämä sinänsä on, koska kuluttajat ovat isossa roolissa talouden palautumisen kannalta, hän jatkoi.
Nordea ennustaa kolmen prosentin kasvua
Nordea ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia. Ensi vuonna talous kasvaa Nordean mukaan 2,0 prosenttia.
Ennuste pitää sisällään oletuksen, että koronatilanne pysyy Suomessa kevään aikana maltillisena ja vaimenee kesällä eikä uusia mittavia rajoituksia jouduta ottamaan käyttöön enää ensi syksynä.
– Suurin ennusteeseen liittyvä alasuuntainen riski on rokotusten viivästyminen. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä pidemmät ovat sen haitalliset vaikutukset myös pitkän aikavälin talousnäkymiin, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi tiedotteessa.
Suomen talous on lähtenyt toipumaan nopeasti koronan aiheuttamasta kuopasta, joskin palautuminen on loppuvuonna hidastunut koronan toisen aallon myötä.
Nordea näkee Suomen talouden näkymät varsin valoisina, kunhan palvelusektori saadaan auki. Kasvun veturina toimii toipuvan työllisyyden myötä piristyvä yksityinen kulutus.
– Kotitalouksilla on jäänyt korona-aikana rahaa säästöön, kun kulutusmahdollisuudet ovat olleet rajatumpia.
Koronarajoitteiden purkautuessa yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan nopeasti ja vetävän palvelusektorin mukanaan ylös suosta, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen ennakoi.
uutiskirje 
