Suomeen kaavaillaan julkista työnantajatahoa auttamaan osatyökykyisten työllistymisessä. Tiistaina luovutetussa selvityksessä esitetään, että uusi toimija voisi olla joko liikelaitos tai osakeyhtiö, jonka valtio omistaisi kokonaan. Sen toiminta keskittyisi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen.
Hallitus on päättänyt jo aiemmin, että esimerkiksi vammaisten tai muiden vaillinaisesti työkykyisten töihin pääsyä helpotetaan välityömarkkinoilla. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että julkinen työnantaja välittäisi työntekijöitä avoimille työmarkkinoille.
Myös palkkatukea uudistetaan siten, että osatyökykyisten palkkatuki nousee 70 prosenttiin palkasta.
Selvityshenkilö esittää, että TE-toimisto valitsisi ihmiset, jotka pääsisivät mukaan niin sanottuun Suomen malliin. Päätöksiä valittavista voisivat tehdä vain sellaiset virkamiehet, jotka eivät ole itse tai edes esimiehensä kautta yhteydessä työllistämisestä vastaavaan toimijaan.
Osallistuminen edellyttäisi aina osatyökykyisen itsensä suostumuksen.
Selvityksen on tehnyt Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen, joka työskenteli aiemmin pitkään valtiovarainministeriössä. Hän selvitti asiaa työministeri Tuula Haataisen (sd.) toimeksiannosta.
Yksi työllisyystoimista
Suunnitelman taustalla on niin taloudellisia kuin sosiaalipoliittisiakin perusteluita. Työn kautta ihminen pääsee kiinni ansioihin, mutta se tuo mukanaan myös sosiaalisen verkoston.
Osatyökykyisten työllisyyden parantaminen on mukana listassa toimia, joilla hallitus yrittää päästä kohti tavoitettaan työllisten määrän lisäämisestä 80 000:lla.
Ruotsissa valtion kokonaan omistama Samhall-niminen osakeyhtiö ohjaa jo nyt osatyökykyisiä avoimille työmarkkinoille. Samhall työllistää työntekijät ja myy heidän osaamistaan.
Työikäisiä, joilla arvioidaan olevan jokin työntekoa haittaava pitkäaikaissairaus tai vamma, on arviolta 600 000.
Työllisyysaste paranisi huimasti
SOSTE nosti osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet esiin vuosi sitten julkaisussaan Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. SOSTE arvioi, että pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja toistuvasti työttömien määrä oli ennen koronakriisiä noin 300 000 henkilöä.
– Jos sen koko potentiaalin saisi töihin ja työmarkkinoille, niin kaikki työllisyysastetavoitteet toteutuisivat. Mutta jos ajatellaan realistisesti, että heistä kolmasosakin työllistyisi pysyvästi seuraavan kolmen vuoden aikana, niin se tekisi työllisyysasteeseen kolme prosenttiyksikköä, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas havainnollisti Kansan Uutisille lokakuussa sitä, mistä mittaluokasta nyt puhutaan.
uutiskirje 
