KU esitti valtiovarainmisteriölle kuusi kysymystä taloudesta ja ilmastosta. Kysymyksiin vastattiin sähköpostilla, eikä niitä ole KU:ssa muokattu.
Kuinka vakavana uhkana valtiovarainministeriö pitää ilmastokriisiä?
Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä yhteiskunnan ja talouden kehitystä haastavista ja ratkaisuja vaativista ilmiöistä. Siihen liittyy valtavasti erilaisia vaikutuskanavia ja takaisinkytkentöjä, joita on tärkeää tarkastella. Älykkään ja kustannustehokkaan vihreän siirtymän edistäminen edellyttää tietoa yhteiskunnan ja talouden toiminnasta.
”BKT on tulonmuodostuskyvyn mittari.”
Miksi tulevaisuuden kasvua käsittelevässä raportissa ilmastokriisi sivuutettiin lähes täysin?
Valtiovarainministeriön vastuulle kuuluu arvioida kestävän julkisen taloudenpidon perusteita. Talouden kyky luoda tuloja asettaa rajat julkiselle taloudenpidolle. BKT on tulonmuodostuskyvyn mittari.
Siksi raportin tulokulma on arvioida, miksi Suomi näyttää jääneen jälkeen verrokkimaista henkeä kohden lasketun BKT:n kasvulla mitattuna ja mihin kokonaisuuksiin talouspolitiikassa olisi tarkoituksenmukaisinta keskittyä tulonmuodostuskyvyn ja talouden voimavarojen tehokkaamman käytön edesauttamiseksi.
Raportissa ilmastonmuutoksen ehkäisemisen asettamat vaatimukset ovat taustalla, kun on pohdittu tuottavuuden, investointien ja kilpailukyvyn ajureita ja uusia ratkaisuja. Nämä pitävät sisällään mm. energia- ja materiaalitehokkaamman ja puhtaamman teknologian kehittämisen ja käyttöönoton.
Talouden tulonmuodostusta ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä edistävät toimet eivät ole toisilleen vastakkaisia. Tekijät, jotka edistävät talouden tulonmuodostusta – kuten uuden puhtaamman teknologian kehittämistä ja leviämistä edesauttavat investoinnit, koulutus, T&K, innovaatiot ja tehokas innovaatioekosysteemi– ovat myös keskeisiä keinoja torjua ilmastonmuutosta.
Ne ovat myös esimerkiksi tärkeä osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (EU Green Deal), joka on Euroopan uusi kasvustrategia ilmastoneutraaliin talouteen.
Ilmastonmuutoksen ehkäisy edellyttää talouden tuotanto- ja kulutusrakenteen muuttumista ilmastoystävällisemmäksi ja sitä voidaan edistää myös esim. ilmastolle suotuisiin kulutus- ja investointipäätöksiin kannustavalla verotuksella. Rahoitusjärjestelmän kykyä ja kannustimia hinnoitella tehokkaasti ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvat luotto-, markkina- ja operatiiviset riskit tulee myös vahvistaa, mikä edellyttää muun muassa nykyistä parempaa informaatiota riskeistä ja niiden vaikutuksista.
Onko valtiovarainministeriö arvioinut, miten ilmastokriisi tulee vaikuttamaan Suomen talouteen?
Valtiovarainministeriössä ei ole tehty tällaista arviota.
Kestävyysvajetta voi laskea tietyn kaavan avulla. Millaisilla tavoilla luontokadon ja ilmastokriisin vaikutuksia voi laskea?
Vastuualueensa mukaisesti Valtiovarainministeriön kuuluu erityisesti tarkastella ilmastomuutoksen vaikutuksia julkisen talouden rahoituksen kestävyyteen ja siihen liittyviin eri riskiskenaarioihin.
Käynnistymässä on uusi VNTEAS (=valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja seuranta-) hanke tästä teemasta. Kaikkiaan kattavan arviointikehikon luominen on iso työ ja se on vasta alussa.
Kumman valtiovarainministeriö näkeekö vakavampana uhkana Suomelle, ilmastokriisin ja luontokadon vai kestävyysvajeen?
Näitä ilmiötä ei voi asettaa vastakkain. Väestön ikääntymisen ja talouden alhaisen tulonmuodostuskyvyn yhdessä aiheuttama julkisen talouden kestävyysvaje rajoittaa julkisen vallan mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta.
Voiko tulevaisuuden talousarvioita tehdä ilman, että ottaa huomioon ilmastokriisin ja luontokadon vaikutukset eri maille?
Niin kauan, kun ei ole olemassa luotettavia välineitä ilmastonmuutoksen taloudellisten arvioiden laadintaan, talousarvioihin ei voida kytkeä kattavia kokonaistaloudellisia tai julkistaloudellisia vaikutusarvioita. Sen sijaan yksittäisten toimien vaikutuksia voidaan arvioida ja sitä tehdään mm. hallituksen esitysten ja budjetin valmistelun yhteydessä.
Valtion talousarvioesityksessä on esillä myös kestävän kehityksen teema. Esimerkiksi vuoden 2021 talousarvioesityksessä pääluokkaperusteluihin sisältyy erillinen kappale kestävästä kehityksestä kullakin hallinnonalalla. Lisäksi talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisältyy kestävän kehityksen luku (luku 6), joka keskittyy erityisesti hallituksen hiilineutraaliustavoitteeseen.
Ministeriöstä kerrottiin, että vastaukset on koonnut valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Näkemyksiä ovat antaneet kansantalousosasto, budjettiosasto ja vero-osasto.
uutiskirje 
