Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramon mukaan listaamattomien yritysten verotuksen tarkastelussa on nimenomaan kyse yritysten sekä talouden toimintaedellytysten vahvistamisesta.
– Listaamattomien yritysten veroetu on tutkitusti haitallinen Suomen kansantaloudelle ja kallis veronmaksajien kukkarolle. Kun yhteinen tavoitteemme on saada kestävyysvaje kuriin ja investoinnit nousuun, eivätkö nämä ole juuri sellaisia kysymyksiä, joista on syytä käydä laajaa julkista keskustelua, Saramo kysyy.
Saramo esitti keskiviikkona Ilta-Sanomien haastattelussa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä. Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi kritisoi Saramoa siitä, että tämä olisi kiristämässä yritysten ja yrittäjien verotusta.
Vastaavaa veroetua ei ole käytössä muualla maailmassa.
Listaamattomien yritysten verotusta on pitänyt esillä muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Listaamattomien yritysten osinkotuloja koskeva veroetu vääristää VATT:n mukaan investointien kohdentumista ja Suomen tuottavuuskehitystä.
Tuottavuus ja Suomen investointiaste ovat nousseet julkiseen keskusteluun Valtiovarainministeriön 8.2.2021 julkaiseman raportin myötä. Laajalti kritisoitu raportti ei käsitellyt lainkaan yritysverotusta. Aikaisempi valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä on suositellut verotuen määrän vähentämistä.
Kallis veroetu kallis veronmaksajille
Listaamattomia yrityksiä koskeva veroetu kohdentuu Verohallinnon mukaan kaikkein suurituloisimmille listaamattomien yritysten omistajille. Esimerkiksi vuonna 2017 neljä viidesosaa veronalaisista huojennetuista osinkotuloista kohdistui pienelle yli 75 000 euroa ansaitsevalle joukolle.
Listaamattomien yritysten osinkoetu on yhteiskunnalle kallis. Yhteensä sen kustannukset ovat yli 400 miljoonaa euroa.
– Ei ole oikeudenmukaista, että Suomessa voi nostaa 150 000 euron osingot noin kahdeksan prosentin verolla. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että yrittäjät voivat nauttia työnsä hedelmistä, mutta on tärkeää että verotus ei vääristä tulonjakoa verotukien avulla, Saramo sanoo.
– Työllään eläviä yrittäjiä voidaan tukea verotuksessa fiksumminkin kuin mallilla, joka johtaa rikkaimpien verosuunnitteluun holding-yhtiöillä ja vanhan perityn rahan suosimiseen verotuksessa esimerkiksi vasta kasvavien startuppien kustannuksella, Saramo toteaa.
Korjattava ennemmin tai myöhemmin
Saramo korostaa, että listaamattomien yritysten verotuksen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Kyseessä ei ole kuitenkaan välttämättä asia, joka olisi ajankohtainen tämän hallituskauden aikana, koska asiasta ei ole olemassa hallituspuolueiden välistä konsensusta.
– Listaamattomien yritysten veroetu haittaa talouden toimintaa ja sen korjaaminen tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin, tästä asiasta on olemassa varsin laaja konsensus. Vastaavaa veroetua ei ole käytössä muualla maailmassa. On kuitenkin hyvä huomata, että kaikkia tarpeellisiakaan uudistuksia ei saada välttämättä tehtyä yhden hallituskauden aikana, Saramo toteaa.
Asiantuntijat puoltavat korjaamista
Listaamattomien yritysten veroedun korjaamisen tarve on yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnistettu laajasti. Sen on nostanut esiin muun muassa Valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
– Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen rakenne on laajasti tunnistettu rasite Suomen tuottavuuskehitykselle, julkiselle taloudelle ja investoinneille. Nyt julkisen keskustelun perusteella vaikuttaa, että joillain tahoilla tiedeyhteisöä ollaan valmiita kuulemaan vain silloin kun se sopii omaan pirtaan, Saramo sanoo.
uutiskirje 