Muusikko Paula Vesalan hallituksen suuntaan esittämä ryöpytys Suomen Kuvalehdessä (maksumuuri) avasi muidenkin esiintyvien taiteilijoiden padot. Mitta työt lopettanutta koronasulkua kohtaan on täynnä.
Vesala sanoi, että hallitus on hoitanut tilanteen tosi huonosti ja tahtoa alan auttamiseksi ei ole olemassa.
– Kaikki poljetaan samaan, että siellä vain kännissä jotain kuolataan.
Kirvestä Vesala heilutti etenkin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun, sosiaali- ja terveysministeriön, ja myös pääministeri Sanna Marinin suuntaan.
Näyttelijä Mikko Kivinen jatkoi Facebookissa, että vihreillä, vasemmistoliitolla ja SDP:llä on ollut tapana pyytää esiintyviä taiteilijoita tilaisuuksiinsa. Nyt Kivinen kokee, että ministerit ja heidän puolueensa pitävät taiteilijoita vain ”hyödyllisinä idiootteina”.
”Niinpä ehdotan: kun teitä seuraavan kerran pyydetään esiintymään vaalitilaisuuksissa kieltäytykää kohteliaasti ja kysykää: mitä te teitte meidän hyväksi kun me tarvitsimme apua? Ette mitään, miksi me tukisimme teitä?”
Muusikko Iiro Rantala totesi myös Facebookissa, että ”leviämisvaiheen ohjeistus, mikä kieltää turvaväleillä järjestetyt yleisötapahtumat on yksinkertaisesti väärä. Sen taakse ei voi enää piiloutua”.
”Me tekijät, te päättäjät ja yleisökin tietää, että turvajärjestelyt saleissa ovat niin hyvin hanskassa, että yhtään korona casea ei lähtenyt, koko viime kesänä eikä syksyllä. Mikäli jotain ilmenisikin, jokainen lipunostaja on rekisteröity ja jäljitys on helppoa”, Rantala jatkoi.
Marin vakuutti yhteistä tahtoa
Taiteilijoiden puolelta tullut paine on sen verran kova, että pääministeri Sanna Marin vakuutti sunnuntaina yhteistä tahtoa asian edistämiseksi.
Tapahtuma- ja kulttuurialan paremmin huomioiva tuki on valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä ministeri Mika Lintilän johdolla, Marin kertoi Twitterissä. Työtä tehdään yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja pääministeri on keskustellut tilanteesta myös Tapahtumateollisuuden kanssa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä väläytti tänään Helsingin Sanomissa tapahtuma- ja kulttuurialalle tapahtumatakuuta, jonka puitteissa tappioita voitaisiin korvata, mikäli kesätapahtumien suunnitelmat peruuntuisivat koronavirusrajoituksista johtuen.
Lintilän valmistelussa on myös kustannustuen kolmas kierros, jossa yritetään kiinnittää huomiota siihen, että tuki olisi paremmin tapahtuma- ja kulttuurialoille sopiva.
Epäloogisuus turhauttaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson otti asiaan kantaa sunnuntaina Twitterissä. Hänen mukaansa kulttuurialan vaikea tilanne on tiedossa ja lisätoimia tarvitaan.
Kun tautitilanne mahdollistaa rajoitusten osittaisen purkamisen, pitää mielestäni edetä juuri kuten ala on ehdottanut, eli tarkemmilla turvallisuusjärjestelyihin liittyvillä ohjeilla kaavamaisen osallistujalukumäärän sijasta. 6/
— Li Andersson (@liandersson) February 14, 2021
Andersson myöntää, että rajoitukset ovat lainsäädännöstä johtuen epäloogisia, mikä aiheuttaa turhautumista. ”Esimerkiksi baarit ja kuntosalit suhteessa keikkoihin ja leffateattereihin. Ymmärrän tämän turhautumisen täysin, ja siksi esim. tartuntatautilakia muutetaan”, Andersson kirjoitti.
”Kun tautitilanne mahdollistaa rajoitusten osittaisen purkamisen, pitää mielestäni edetä juuri kuten ala on ehdottanut, eli tarkemmilla turvallisuusjärjestelyihin liittyvillä ohjeilla kaavamaisen osallistujalukumäärän sijasta.”
Hallitus tukenut yli 200 miljoonalla
Tartuntatautilaki on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Myös kansanedustaja Veronika Honkasalo uskoo, että tartuntatautilaki tuo tilanteeseen muutoksen.
”Tällä hetkellä uhkana on, että kohdentamattomat ja valtavat rajoitustoimet aiheuttavat merkittäviä haittoja, joiden vaikutukset ylittävät rajoituksilla saavutetun hyödyn. Ymmärrän täysin epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen kentällä, kun samaan aikaan baarit ovat auki”, Honkasalo kirjoitti Facebookissa.
Honkasalo muistutti, että hallitus on jo tukenut taidetta ja kulttuuria koronaan liittyvillä lisämäärärahoilla useissa lisätalousarvioissaan viime vuonna. Taide- ja kulttuuriala sai viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriöstä koronatukia yhteensä noin 110 miljoonaa euroa. Lisäksi tehtiin muita alaa tukevia päätöksiä muun muassa itsensätyöllistäjien ja freelancereiden aseman parantamiseksi.
Kun nämä lasketaan yhteen on tuen määrä yhtensä noin 210 miljoonaa.
Akuutin kriisin lisäksi asiaa on Honkasalon mukaan mietittävä myös pidemmällä aikavälillä.
”Olen jo aiemmin tuonut esille sen, että korona on tehnyt kipeän selväksi, kuinka suuria taloudellisia riskejä moni kulttuuri- ja taidealan toimija joutuu ottamaan ja kuinka heikot heidän yhteiskunnalliset turvaverkkonsa ovat. Heidän toimeentulonsa turvaaminen vaatii rakenteellisia uudistuksia pienten, yksittäisten parannusten sijasta. Heidän tilanteensa parantaminen on saatava myös sosiaaliturvan uudistamisen keskiöön. Lisäksi korona-aika on todella konkretisoinut sen, miten tärkeä uudistus perustulo olisi.”
uutiskirje 
