Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitteli tiistaina aamupäivällä hallituksen esitysluonnoksen perhevapaauudistukseksi . Valmistelun kuluessa päivärahapäivien malli tarkentui siten, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän eli 6,5 kuukauden kiintiön kiintiön.
Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.
Monikkoperheet on otettu huomioon siten, että toisesta ja sitä seuraavista lapsista maksetaan 78 ylimääräistä vanhempainpäivärahaa lasta kohden.
Esitysluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.8.2022.
Ministeri Pekosen mukaan uudistuksen tavoitteena on parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia sekä rakentaa perhemyönteisempää Suomea. Keskeinen tavoite on myös tasa-arvon lisääminen perheiden sisällä ja erilaisten perheiden kesken.
– Uudistuksessa lapsi on keskiössä. Jokaisella lapsella on yhdenvertaisesti oikeus saada vanhemmiltaan hoivaa ja hoitoa, Pekonen sanoi.
Tähän pyritään sillä, että vanhempainrahapäivien lukumäärä ja vanhempainvapaan pituus ovat kaikilla samat perhemuodosta riippumatta.
– Uudistuksella halutaan kannustaa etenkin isiä käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaita ja ottamaan vastuuta pienten lasten hoidosta.
Uudistus lisää isien mahdollisuutta perhevapaisiin. Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta, joka on 105 arkipäivää, isän 54 arkipäivän isyysrahasta ja vanhempien kesken jaettavasta 158 päivän vanhempainrahasta.
Uudistuksessa molemmat vanhemmat saavat siis 160 päivärahapäivän kiintiön, josta on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää. Isien päivärahapäivien osuus siis lähes kaksinkertaistuu 54 päivästä 97:ään joka tapauksessa.
Perhevapaauudistus on myös rakkausuudistus
Perhevapaauudistusta voi kutsua myös rakkausuudistukseksi. Pekonen sanoi vapaiden tasaisella jakautumisella ja tasa-arvoisella hoitovastuulla olevan myönteinen vaikutus myös vanhempien parisuhteeseen.
– Sillä että vastuu vanhemmuudesta sekä kotitöistä ei kasaannu vain toisen vanhemman harteille, vähennetään vanhempien keskinäisiä ristiriitoja ja jopa eroriskiä.
– Toivottavasti tämä meidän uudistuksemme voisi olla myöskin rakkausteko. Me toivomme perhemyönteisyyttä ja erityisesti lapsimyönteistä Suomea. Uskomme, että tällä on todellakin merkitystä perheisiin ja parisuhteisiin.
Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen lisää tasa-arvoa myös työelämässä ja työmarkkinoilla.
– Jos jatkossa myös miehet nähdään potentiaalisina vanhempainvapaiden käyttäjinä, voi tämä vähentää naisiin kohdistuvaa perhevapaasyrjintää, uskoo Pekonen.
Naisten nykyistä lyhyemmillä perhevapailla olisi positiivinen vaikutus naisten ura- ja palkkakehitykseen, ja siten myös tulevan eläkkeen määrään.
Kustannusten kasvu toivottu asia
Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden kustannuksia 80 miljoonalla eurolla. Työllisyysvaikutuksia ei juuri ole. Naisten työllisyys hieman lisääntyy ja miesten vähenee saman verran. Pekonen myönsi tiedotustilaisuudessa, että uudistus ei ole työllisyystoimi.
Pekosen mukaan vanhempainvapaat ja niiden ajalta maksettavat etuudet on nähtävä investointina perheisiin. Pitkällä aikavälillä vaikutukset koko yhteiskunnan kannalta ovat positiivisia.
Kustannuksia kasvattavat vanhempainpäivärahapäivien lukumäärän lisääntyminen ja päivien kiintiöinti nykyistä enemmän isille sekä tason korottaminen 16 ensimmäiseltä päivältä.
– Kustannusten lisäys aiheutuu pitkälti siitä, että isät pitävät nykyistä enemmän vanhempainvapaita ja käyttävät päivärahoja. Tämä on uudistuksen tavoitekin ja siinä mielessä kustannusten kasvun voi sanoa olevan myös toivottu asia.
Tällä hetkellä 80 prosenttia isistä jättää käyttämättä ainakin osan isyysrahapäivistä. Pekonen ei pitänyt realistisena odottaa, että uudistuksen jälkeen kaikki isät käyttävät kaikki heille kiintiöidyt vanhempainrahat.
uutiskirje 