Asiakkaiden yhteydenotot sosiaalipäivystyksiin lisääntyivät loppuvuodesta 2020 alkuvuoden tilanteeseen verrattuna. Sosiaalipäivystysten työntekijöiden mukaan tämä johtui koronaepidemian pitkittymisestä ja ikääntyvien kohtaamista ongelmista. Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tekemästä sosiaalipäivystyskyselystä.
Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaalipäivystysten työntekijöistä arvioi, että uusien asiakkaiden yhteydenotot lisääntyivät syys–joulukuussa verrattuna epidemiaa edeltäneeseen aikaan. Keväällä 2020 vastaavan arvion teki vajaat 30 prosenttia vastaajista. Voimakkainta uusien asiakkaiden yhteydenottojen kasvu oli epidemian pahiten koettelemalla Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) alueella.
Lapsia ja nuoria aiempaa enemmän
Sosiaalipäivystysten työtehtävistä lähes 40 prosenttia liittyi loppuvuodesta lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden asioihin. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että lasten ja nuorten tilanteisiin liittyviä työtehtäviä oli syys–joulukuussa 2020 enemmän kuin normaalitilanteessa.
– Lasten ja nuorten asioissa yhteydenotot liittyivät muun muassa sijaishuollosta karanneisiin lapsiin ja nuoriin sekä riitoihin lasten tapaamisista karanteenin aikana tai sairastaessa. Myös sijoituspaikkojen puute korona-altistuneille tai tartunnan saaneille lapsille tuli esiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.
Eniten yhteydenotot lisääntyivät kuitenkin iäkkäiden ja muistisairaiden tarpeista. Myös mielenterveyteen ja yksinäisyyteen liittyvät yhteydenotot olivat kasvussa. Sosiaalipäivystykset nostivat erityisenä ongelmana esille mielenterveys- ja päihdepalveluiden heikon saatavuuden.
Palvelut takkuilevat
Sosiaalipäivystyksistä asiakkaita ohjataan enimmäkseen sosiaalitoimeen, lastensuojeluun ja iäkkäiden palveluihin. Sosiaalipäivystyksiin kohdistuneessa tutkimuksessa on tullut esiin useita esimerkkejä siitä, miten palvelujärjestelmämme toimii ennakoimattoman, epidemian aiheuttaman kriisin aikana.
Asiakkaiden pääsy virka-aikaisiin palveluihin on takkuillut erityisesti työikäisten ja ikääntyneiden kohdalla. Palvelujärjestelmän kantokyky on tullut eteen siinä, että ikääntyneiden kohdalla on ollut selkeää lisätarvetta myös virka-ajan ulkopuolisiin palveluihin. Lasten ja nuorten akuuttien tilanteiden selvittely koettiin aika ajoin haastavaksi.
Vastaajat halusivat myös kertoa, että suuri osa edellä kuvatusta palvelutarpeen muutoksista on ollut niin sanottua luonnollista kasvua, jota on tapahtunut viime vuosina myös ilman koronaa.
– Vastaajien mukaan palvelutarpeiden kasvu johtuu väestön ikääntymisestä, huonokuntoisten ikääntyneiden asumisesta kotona ja ikääntyneiden palveluissa olevista pulmista. Iäkkäiden hätää syventää edelleen se, että osalla ei ole läheisiä, jotka pitäisivät heistä huolta. Myös läheisten väsyminen auttamiseen nostettiin esille, toteaa THL:n tutkija Jade Knop.
uutiskirje 
