Vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Veronika Honkasalo ovat jättäneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koronarokotteiden patenttien vapauttamiseksi sekä yleisesti rokotteiden ja lääkkeiden tarkastelemiseksi julkishyödykkeinä. Edustajien katseet kiinnittyvät erityisesti EU-päätöksenteon suuntaan. Taustalla on huoli kehittyvien maiden tautitilanteesta, joka pahentaa sekä globaalia eriarvoisuutta että epidemiaa myös Suomessa.
– Rokottamisen eteneminen voi vaikuttaa Euroopassa hitaalta, mutta verrattuna kehittyviin maihin tilanne on meillä suorastaan hyvä. 130 maata eivät ole vielä saaneet ensimmäistäkään rokoteannosta, Honkasalo sanoo.
Esimerkiksi Afrikan mantereella 1,3 miljardia ihmistä ei ole saamassa COVID19-rokotetta lähitulevaisuudessa, ja jopa terveydenhuollon henkilöstö on tällä hetkellä rokotteita vailla. Vasta alkutekijöissään olevan COVAX-ohjelman rokotemäärät ja Afrikan unionin solmima 670 miljoonan annoksen sopimus eivät riitä valtavan maanosan tarpeisiin.
– Tilanne on kestämätön paitsi globaalin solidaarisuuden myös pandemian hillitsemisen kannalta. Viivästys kuormittaa kehittyvien maiden terveydenhuoltoa, jarruttaa kehitystä ja tarjoaa hedelmällisen alustan vaarallisille virusmutaatioille. Niin kauan kuin rokotteita ei riitä kaikille eikä edes terveydenhuollon ammattilaisia ja riskiryhmiä pystytä rokottamaan, globaali pandemia ei ole voitettavissa, Honkasalo sanoo.
Rokotteita tarkasteltava julkishyödykkeinä
– Rokotteita kehittävillä yrityksillä on rokotteisiin yksinoikeus, ja korkea hinnoittelu on vienyt rokotteet köyhien maiden ulottumattomiin. Kaikkia testi- ja myyntivaiheeseen edenneitä koronarokotteita on kuitenkin kehitetty myös julkisella rahalla ja siksi on perusteltua, että niitä käsitellään julkishyödykkeinä, Lohikoski sanoo.
Intia ja Etelä-Afrikka ovat esittäneet väliaikaista poikkeusta Maailman kauppajärjestön sopimukseen teollis- ja tekijänoikeuksien kaupasta (TRIPS) perustellen, että poikkeus parantaisi rokotteiden ja lääkkeiden saatavuutta. Koronarokotteiden immateriaalioikeuksista luopumista kannattaa yli sadan köyhän maan lisäksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö sekä moni poliitikko Suomessa ja maailmalla. Poikkeusehdotusta vastustavat maat, EU mukaan lukien, arvioivat TRIPS-sopimuksen joustomekanismien riittävän.
– Eri keinot eivät sulje toisiaan pois. Tärkeintä on nyt varmistaa, että kaikki kansainväliseen patenttisääntelyyn sisältyvät esteet poistetaan. On tärkeää, että Suomi aktiivisesti vaikuttaa EU:ssa sen puolesta, että koronarokotteiden ja muiden terveystuotteiden tuotantoa edistetään globaalisti. Kaikki mahdollinen käytettävissä oleva rokotetuotanto tarvitaan nyt ongelman selättämiseen, Lohikoski sanoo.
– Globaalin pandemian nujertamiseksi tarvitaan lisäksi panostuksia kehittyvien maiden terveydenhuoltoon. Kriisin jälkeen on puolestaan arvioitava patenttisääntelyn tarkoituksenmukaisuutta ylipäätään, sillä immateriaalioikeudet hankaloittavat lääkkeiden saatavuutta kehitysmaissa, Honkasalo sanoo.
uutiskirje 
