Eräs jalkapallon kiehtovimmista puolista liittyy lajin kompleksisuuteen. Peliä voi pelata menestyksekkäästi monella eri tavalla ja yhtä voittamisen kaavaa ei ole olemassa.
Jalkapallon Graalin maljan etsintä on kuitenkin jatkuvasti käynnissä. Evoluution eturivissä purjehtivat organisaatiot, jotka ovat onnistuneet löytämään pelitavallisia aspekteja, joita muut eivät ole kyenneet huomioimaan. Tämän hetken edelläkävijä on voittamattomalta näyttävä Manchester City, mutta ensi vuonna tilanne voi olla jo toinen.
Videonauhureiden yleistyminen ja televisionäkyvyyden kasvu mullistivat jalkapallotieteen 1900-luvun lopussa. Oman joukkueen otteita pystyttiin analysoimaan tarkemmin ja myös vastustajien tarkkailu nousi tärkeäksi tekijäksi valmistautumisessa otteluihin.
Alkaneen vuosisadan suurin harppaus on nähty data-analyysin muodossa. Nykyisin otteluista on saatavilla valtava määrä erilaista tietoa. Suurimpien seurojen tilasto-osastoilla työskentelee kymmeniä ihmisiä analysoimassa otteludataa.
Christoph Biermannin vuonna 2019 ilmestynyt teos Football Hackers: The Science and Art of a Data Revolution tarjoaa erinomaisen katsauksen data-analyysin historiaan ja sen uusiin tuuliin. Kirjassa Bierman esittelee lukuisia futistieteeseen vaikuttaneita analyytikkoja sekä uusia eri maissa kehiteltyjä analyysimalleja.
Tilastovallankumous on saavuttanut myös Suomen ja nykyään futisniilojen keskusteluissa kuulee usein puhuttavan muun muassa maaliodottamista eli niin sanotusta xG-tilastoista. Data-analyysin evoluutio on kuitenkin jatkuvaa. Maailmalla maaliodottamien eli ottelussa luotujen maalintekopaikkojen vertailusta on jo edetty syvempään analyysiin.
Nykyfutiksessa eteneminen sekä tilojen etsiminen vastustajan linjojen välistä ja niiden takaa on noussut entistä tärkeämpään asemaan. Hyvä esimerkki on saksalaisten kehittämä packing-analyysi, joka laskee dataa siitä, kuinka monta vastustajan pelaajaa joukkueet ohittavat joko kuljettamalla tai syöttämällä otteluissa.
Bierman käy läpi myös tilanteita, joissa lopputulos on ollut tilastollisten indikaattorien vastainen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Leicesterin mestaruus Englannissa 2016. Myös ennakoimattomat tapahtumat kuuluvat lajin luonteeseen. Pelaajat eivät ole robotteja ja tilastojen kautta ei voi analysoida joukkueen henkistä tilaa. Futiksessa sattumalla sekä onnella on joskus myös oma roolinsa. Keskeistä on se, millä tavalla tilastotietoa hyödynnetään joukkueen pelaamisessa.
Tilastoanalyysi voi auttaa myös vanhojen myyttien purkamisessa. Futispuheessa rakastetaan dramaattisia tarinoita, joissa yksittäinen valmentajan vaihtaminen tai taktinen muutos kääntää kohti rotkoa syöksyvän joukkueen suunnan. Useimmiten menestyksen taustalla on kuitenkin pitkäjänteinen työ, jossa etu saadaan mikromanageroimalla pienet yksityiskohdat kuntoon.
Tämä on hyvä muistaa myös juniorifutiksen puolella. Panostukset muun muassa olosuhteisiin, joukkueen toimintakulttuuriin, valmennusresurssiin ja pelitavalliseen jatkumoon tuovat kehitystä mukanaan pitkällä aikajänteellä. Nämä ovat tärkeämpiä asioita kuin tulos yksittäisessä ottelussa.
Vakiokupongilla painitaan jälleen sumusaarten sarjojen parissa. Valioliigassa haen yllätystä kohteeseen 2, jossa hyvässä vireessä oleva Wolves saapuu Aston Villan vieraaksi. Championshipin kohteista kierroksen tolpaksi kelpaa väkevässä lennossa oleva Teemu Pukin Norwich.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 6.3. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(X), 2, X(2), 1, 1, 2, 1(2), X, 1, 1(2), 1(X), 1, 1(2).
uutiskirje 
