Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksensä neljän valmiuslain pykälän käyttöönotosta. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) tiedotustilaisuudessa. Käsittelyn on määrä alkaa eduskunnassa maanantaina.
Näillä valmiuslain pykälillä voidaan muun muassa joustaa kiireettömän hoidon määräajoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Lisäksi terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta kiireelliseen covid-19-tautiin sairastuneiden hoitoon sekä muuhun kiireelliseen hoitoon.
Pykälillä voidaan myös keskittää viestintää valtioneuvoston kanslialle ja antaa valtioneuvostolle päätösvaltaa työnjaosta hallinnonalojen välillä, jos siitä on epäselvyyttä.
Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on isompi kuin viime vuoden kevään epidemiahuipun ollessa suurimmillaan.
Marinin mukaan koronavirustilanne on pahentunut Suomessa huomattavasti viimeisten viikkojen aikana.
– Myös Euroopassa tilanne on jälleen pahenemassa, Marin sanoi.
Pääministeri painotti, että valtioneuvosto tekee kaikkensa, että tartuntojen määrä saadaan laskuun ja epidemia pidettyä hallinnassa.
– Tavoitteena koko pandemian ajan on ollut estää viruksen leviäminen yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.
Valmiuslain asetusten olisi määrä tulla voimaan 11. maaliskuuta, ja ne olisivat voimassa 30. huhtikuuta asti. Marin ei kuitenkaan halunnut hoputtaa eduskunnan työtä.
Mahdollisesti kohdennettuja ulkonaliikkumisen rajoituksia
Marinin mukaan valmistelua ulkonaliikkumisrajoituksista tehdään koko ajan, mutta hän ei ennakoinut, milloin toimivaltuuksia mahdollisesti otettaisiin käyttöön. Marinin mukaan valmistelua tehdään, jotta jos tarve näin järeisiin toimiin tulee, olisi valmistelu jo mahdollisimman pitkällä.
Hänen mukaansa laajoja ulkonaliikkumiskieltoja ei kuitenkaan olisi tulossa ja kieltojen pitäisi olla alueellisesti rajattuja. Marin ei myöskään täsmentänyt, kuinka pitkään kestävistä rajoituksista mahdollisesti olisi kyse.
– En pitäisi mahdollisena sitä, että Suomessa tällaisessa epidemiatilanteessa, jossa me tällä hetkellä olemme, tulisi kyseeseen laisinkaan laajoilla alueilla tai koko maassa olevat ulkonaliikkumisen rajoittamiset. Todennäköisesti kyse olisi hyvin kohdennetuista rajoituksista, hän sanoi.
Marinin mukaan valtioneuvosto tulee tiedottamaan ajantasaisesti niistä päätöksistä, joita se tekee.
Yksityisiä apuun
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan koronaviruksen aiheuttaman taudin ilmaantuvuus on jyrkässä nousussa Suomessa, joten valmiuslain pykälien käyttöönotolle on tarvetta. Erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella sekä Ahvenanmaalla epidemiatilanne on heikentynyt todella nopeasti.
Kiurun mukaan heikkenevä tilanne ei koske vain näitä alueita vaan se koskee koko maata.
– Tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa, mutta tarve kasvaa viiveellä myös muiden sairaanhoitopiirien alueella, Kiuru sanoi.
Kiuru muistutti, että koronan itämisaika on keskimäärin 4–5 vuorokautta ja viive oireiden alkamisesta tehohoidon tarpeen alkamiseen on keskimäärin 10 vuorokautta. Tartuntamäärän kasvu heijastuu täysimääräisesti sairaala- ja tehohoidon kuormitukseen Kiurun mukaan vasta 2–3 viikon kuluessa.
– Näin nyt varaudumme siihen, että työvälineitä on käytössä tämän kuormituksen hoitamiseksi, Kiuru jatkoi.
Kiuru muistutti, että nyt sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on isompi kuin viime vuoden kevään epidemiahuipun ollessa suurimmillaan.
Tartunnat pysyneet korkealla
Suomessa on raportoitu kolmesta uudesta koronaan liittyvästä kuolemantapauksesta. Tähän mennessä Suomessa on kuollut koronaan liittyvään tautiin yhteensä 767 ihmistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan..
Uusia koronavirustartuntoja on raportoitu tänään 704. Pandemian alusta lähtien Suomessa on löydetty nyt 60 904 koronatartuntaa.
Sairaalahoidossa on 239 ihmistä, joista tehohoidossa on 38 ihmistä. Sairaalahoidossa olevien yhteismäärä on vähentynyt eilisestä kuudella. Tehohoitopotilaiden määrä on vähentynyt yhdellä.
Ainakin yhden rokoteannoksen on saanut noin 450 000 ihmistä.
uutiskirje 
