Eduskunta hyväksyi maanantaina ravintoloihin kohdistuvat kolmen viikon sulkutoimet. Laki on tarkoitus vahvistaa iltapäivällä, jolloin se tulee voimaan vielä tänään.
Iltapäivän alkaessa eduskunta aloitti keskustelun valmiuslain neljän pykälän käyttöönotosta.
– Vaikka tuntuu turhauttavalta olla samassa tilanteessa kuin vuosi sitten, käsittelemässä valmiuslain käyttöön ottoa, voi myös olla vähän toiveikkaammalla mielellä kuin silloin, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sanoi viitaten viime vuoden maaliskuuhun, jolloin valmiuslakia alettiin myös soveltaa.
Erona viime vuoden maaliskuuhun on nyt kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että koronaviruksesta tiedetään nyt huomattavasti enemmän ja sairastuneita osataan hoitaa paremmin. Toiseksi jo noin 10 prosenttia suomalaisista aikuisista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, ja joka päivä rokotetaan lisää.
– Siksi voimme katsella tulevaa kevättä ja kesää varovaisen luottavaisesti – me selviämme tästä kyllä, toimimalla yhdessä, Arhinmäki loi uskoa tulevaan.
”
Pelkällä toivolla ei torjuta”
Nyt käyttöön otetaan neljä valmiuslain pykälää, joista kahdella selkiytetään koronatoimia ja kahdella muulla turvataan terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia. Ne ovat voimassa huhtikuun loppuun asti.
Pääministeri Sanna Marin piti mahdollisena, että jatkossa voidaan joutua aktivoimaan muitakin pykäliä, mikäli tautia ei saada pysäytettyä.
Arhinmäki sanoi, että varmasti kukaan ei haluaisi tässä tilanteessa.
– Toivoisimme varmasti kaikki, että aiemmat rajoitustoimet olisivat tepsineet. Toivoisimme, että kansainväliset lääkejätit olisivat saaneet tuotettua ja toimitettua lupaustensa mukaisesti rokotteita. Toivoisimme, että olisimme saavuttaneet laumasuojan ja pandemia olisi jo ohi.
– Mutta meidän pitää toimia vallitsevan todellisuuden mukaan, pelkän toivon varassa pandemiaa ei torjuta. Edessämme on kolmen viikon sulkutila, ja jopa kuntavaalit joudutaan siirtämään, jotta demokratian turvallinen toteutuminen voidaan varmistaa.
Arhinmäki piti tärkeänä, että poikkeusoloissakin perus- ja ihmisoikeuksista pidetään kiinni. Valmiuslain mukaisia toimivalmiuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa normaalien toimivaltuuksien nojalla.
– Valmiuslain käytön tulee olla välttämätöntä ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Tätä nyt eduskunta ja perustuslakivaliokunta arvioivat. Näin toimii vahva demokratia, Arhinmäki sanoi.
– Kun pandemia on ohi, pitäisi myös arvioida sitä, pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa niin, että valmiuslain hyväksyminen vaatii määräenemmistön taakseen, hän esitti.
”Jatkossa rajoituksia vain aikuisiin”
Koronalla on laajat vaikutukset. Ensi kuussa hallitus kokoontuu puoliväliriiheen pohtimaan talouden tilannetta. Silloin on Arhinmäen mukaan myös edessä pohdinta siitä, vaatiiko elvytys ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen menokehyksistä luopumista.
Ehkä pahiten koronasta ovat joutuneet kärsimään lapset ja nuoret. Arhinmäki piti pandemiavuotta erittäin pitkänä aikana nuoren ihmisen elämässä. Opiskelijat ja yläkoululaiset ovat olleet yhä jatkuvassa etäopetuksessa ja lasten ja nuorten harrastukset ovat olleet ja ovat osittain edelleen tauolla.
Arhinmäen mukaan tällä on suuri sosiaalinen ja terveydellinen vaikutus. Moni lapsi putoaa tauon aikana lopullisesti pois harrastuksista ja jää jälkeen opinnoissaan.
– Siksi tarvitaan lapsiin ja nuoriin suunnattu mittava jälkihoito-ohjelma kaikissa Suomen kunnissa. Ja siksi on oikein ja oikeudenmukaista, että hallitus on linjannut, ettei tämän kolmen viikon sulkutilan jälkeen hallitus enää tee päätöksiä koulujen tai harrastusten sulkemiseksi.
Jatkossa rajoitustoimien on kohdistuttava meihin aikuisiin, Arhinmäki sanoi.
uutiskirje 
