Kansan Uutisten päätoimittaja: ”Puoluelehtien löydettävä paikkansa uudelleen”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Olen innoissani ja samalla erittäin otettu valinnastani, Virkkunen kuvaa tuntojaan uuden kynnyksellä.

Hän jatkaa, että on kunnia päästä johtamaan perinteikästä vasemmistolehteä, jolla on hieno historia.

– Pyrkimyksenä on luonnollisesti jatkaa edeltäjäni vahvaa työtä ja entisestään kehittää lehteä niin, että ihmiset eri puolilta poliittista kenttää ainakin välillä kysyisivät toisiltaan ”luitko sitä KU:n juttua, se oli todella hyvä”.

Virkkusen edeltäjä Sirpa Puhakka irtisanoutui alkuvuodesta päätoimittaja-toimitusjohtajan tehtävästä siirtyäkseen tietokirjailijaksi. Häntä ennen Kansan Uutisia ovat luotsanneet Jouko Joentausta, Janne Mäkinen, Yrjö Rautio, Erkki Kauppila, Jorma Simpura ja Jarno Pennanen. He kaikki ovat päätoimittajana kantaneet toimituksellista vastuuta. Uusi aika on tuonut päätoimittajalle myös vastuun lehden taloudesta.

Jäljellä sitkeimmät

1950-luvun lopusta lähtien ilmestynyt Kansan Uutiset on nähnyt monta muutosta. Päivälehdestä, jonka levikki ylitti 50 000 ja jossa toimittajia oli noin 35, on jäljellä enää muistot. Nyt lehti ilmestyy kerran viikossa ja toimituksen vahvuus jää alle kymmeneen.

Sama kehityskaari on tuttu kaikille työväenlehdille. Jäljellä ovat vain sitkeimmät.

– Onhan vasemmistolehtien tilanne vaikea, sitä ei kukaan kiistä. Mutta koko ala on todella kovan myllerryksen keskellä, Virkkunen muistuttaa.

Ala muuttui maailman helpoimmasta vaikeimmaksi yhdessä yössä, kun internetjätit muuttivat pelin.

– Osuvasti onkin sanottu, että ala muuttui maailman helpoimmasta vaikeimmaksi yhdessä yössä, kun internetjätit muuttivat pelin.

Ilmoitustulojen romahdus yhdistettynä laskevaan levikkiin koskettaakin nyt kaikkia lehtiä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Määrätietoista kehittämistyötä

Kansan Uutisilla on takanaan vakauttamistoimet, joiden myötä vielä viime vuonnakin toimittajamäärä väheni – pääosin eläkeratkaisujen kautta – kolmella. Nyt lehden tilanne on kuitenkin vakaa, mistä Jussi Virkkunen kiittelee edeltäjäänsä Sirpa Puhakkaa ja myös lehden työntekijöitä.

– Kaikki ovat tehneet hartiavoimin töitä, jotta tilanne saatiin vakautettua. Mutta kuten on uutisoitukin, on vakauttaminen edellyttänyt todella kipeitä päätöksiä. Eikä tässä voi jäädä lepäämään, määrätietoista kehittämistyötä tulee koko ajan jatkaa.

Jussi Virkkunen uskoo vasemmistolehtien tulevaisuuteen. Niiden pitää vain pystyä löytämään oma roolinsa.

– Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa, että asioihin löydetään erityisesti vasemmistolaisia kiinnostava kulma. Tätä olemme jo paljon tehneet monissa asioissa, kuten ilmastoa ja talouspolitiikkaa koskevissa jutuissa.

Paperilehteä ei haudatakaan

Hänestä on kiintoisaa, että puhe printin vääjäämättömästä kuolemasta on vähitellen loppunut.

– Entisiin aikoihin ei ole paluuta, mutta varmasti printtilehdilläkin on jatkossa lukijoita. Samalla ei voi olla liikaa korostamatta verkon merkitystä.

Etenkin pienille lehdille verkko on Virkkusen mukaan valtava mahdollisuus saada oma ääni kuulumaan.

– Erinomainen printtilehti yhdistettynä vahvaan verkkojulkaisuun, jossa hyödynnetään niin kuvaa, ääntä kuin tekstiä, on voittava yhdistelmä, Virkkunen sanoo ja jatkaa, että tehtävä ei ole helppo.

Hän muistuttaa, että verkon välityksellä ihmisille avautuu tilaisuus lukea tiedotusvälineitä eri puolilta maailmaa.

– Siksi lehden oman äänen ja linjan jatkuva kehittäminen on niin tärkeää.

Voittavaa yhdistelmää kehitellään

Puoluelehdistä Kansan Uutiset on nykyään ainut viikoittain paperisena ilmestyvä lehti. Muut ovat siirtyneet aikakauslehdiksi, hetken päästä joku niistä saattaa jo olla pelkästään netissä ilmestyvä.

– KU:ta on yhä pystytty julkaisemaan viikoittain, koska sitä tekee joukko rautaisia ammattilaisia. Ja mitä tulee tulevaisuuteen, siitä haluan ensin keskustella työntekijöiden ja lehden hallituksen kanssa. On selvää, että yhteinen sävel tulevaisuuden suunnasta pitää ensin löytää heidän kanssaan. Sen jälkeen kerromme asiasta lisää.

Tähän pohdintaan lehdellä on Virkkusen mukaan taloudellisetkin mahdollisuudet nyt vakautustoimien jälkeen.

– Taloustilanne mahdollistaa tällä hetkellä sen, että voimme rauhassa pohtia, miten lähdemme viemään lehteä eteenpäin 2020-luvulla. Samalla on selvää, että meitä koskevat pitkälti samat lait kuin muitakin sanomalehtiä. Jos levikki kasvaa, se kasvaa todennäköisesti verkon puolella.

Joka tapauksessa uusi päätoimittaja näkee lehdellä olevan hyvät mahdollisuudet vahvistaa entisestään rooliaan erinomaisena vasemmistolaisena julkaisuna. Tässä tehtävässä vasemmistolaisen liikkeen lisäksi toisena luonnollisena yhteistyökumppanina lehdellä on ay-liike.

Äänenkannattaja,
mutta itsenäinen

Kansan Uutiset on osakeyhtiö, jonka isoin omistaja on Yrjö Sirolan Säätiö. Vasemmistoliitto ei suoraan omista osakkeita yhtiössä. Toimituspolitiikan lähtökohta on kuitenkin selkeä:

– Kansan Uutiset on vasemmistoliiton äänenkannattaja. Se tarkoittaa, että lehti haluaa olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa ja viemässä maailmaa samaan suuntaan kuin vasemmistoliitto.

Virkkunen jatkaa, että äänenkannattajuus ei tarkoita, että lehti olisi aina samaa mieltä puolueen kanssa.

– Se pitää myös voida sanoa, jos siihen on tarvetta.

Ja vaikka puoluelehtien rooli on vanhoista ”hyvistä ajoista” pienentynyt, se ei ole hävinnyt.

– Maailma vain on monella tapaa parempi paikka nykyään, siksi puoluelehtien pitää nyt löytää uudelleen paikkansa maailmassa, Virkkunen sanoo.

Äänenkannattajan luonnollisin kohderyhmä on vasemmistokenttä. Lukijoita lehti haluaa Virkkusen mukaan tavoittaa kuitenkin kaikista suunnista.

– KU:lla on mahtava lukijakunta, he ovat kriittisiä ja asiansa tuntevia. Lukijoilta toivon jatkossakin tiivistä yhteydenpitoa toimitukseen. Ja muistakaa, risujen lisäksi toimittajat pitävät myös ruusuista, Virkkunen sanoo.

Ei kauaksi puusta

Kansan Uutisten kahdeksannelle päätoimittajalle toimitukselliset johtotehtävät ovat tutut myös kotipiiristä. Hänen isänsä Janne Virkkunen toimi parisenkymmentä vuotta Helsingin Sanomien päätoimittajana.

– En voi kieltää, ettenkö alkuvaiheessa olisi saanut tästä työntöapua, mutta se kyllä loppui hyvin nopeasti. Toimittajan työ tuntui nopeasti omalta ja erittäin kivalta.

Mielenkiintoinen ammatillinen ”syrjähyppy” Virkkusella oli kymmenen vuotta sitten, kun hän oli kriisinhallintajoukoissa.

– Toimin miinalaiva Pohjanmaalla tiedottajana, kun se osallistui EU:n kriisinhallintaoperaatioon Adeninlahdella ja Intian valtamerellä. Muutaman kuukauden pesti sotilaana oli minulle riittävä, vaikka viihdyin kyllä hyvin joukossa.

Jussi Virkkunen ehti työskennellä muun muassa Ylellä ja MTV:ssä ennen Kansan Uutisia, jossa hän aloitti politiikan toimittajana vuonna 2017. Mikä sai sinut hakemaan töitä puoluelehdestä?

– Sain vinkin avoimesta työpaikasta. Tiesin, että pääsisin Kansan Uutisissa kirjoittamaan minua kiinnostavista asioista. Niin on myös käynyt. Täällä on ollut parasta se, että aihekirjo on valtava, ja siitä voi valita itseään kiinnostavat asiat,Jussi Virkkunen sanoo.