Tänään raporttinsa jättänyt työttömyysturvan kehittämisen työryhmä on erimielinen työttömyysturvan porrastamisesta. Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto kannattavat sitä työllisyyden parantamisen nimissä, samoin Akava. SAK ja STTK vastustavat.
Jatkovalmisteluun etenee ehdotus siitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto määräytyisi jatkossa kertyneen palkan, ei työtuntien mukaan.
Työttömyysturvaa koskevat esitykset jäävät hallituksen puoliväliriihen ratkaistaviksi huhtikuussa paikallisen sopimisen edistämisen tavoin. Tiedossa on jännite ainakin porrastamista kannattavan keskustan ja sitä vastustavan vasemmistoliiton välillä.
Työttömyysturvasta hallituksessa vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ilmoitti jo eilen, että työttömyysturvan keston leikkaaminen ei etene hänen johdollaan.
Työttömyysturvan keston leikkaaminen ei tule etenemään minun johdollani. Asiaa käsitellyt työryhmä toimi itsenäisesti tarkastellen eri malleja. Poliittiset päätökset työllisyystoimista tekee sen sijaan hallitus. https://t.co/04RvMq3U1X
— Aino-Kaisa Pekonen (@akpekonen) March 17, 2021
”Työttömyysturvan keston leikkaaminen ei tule etenemään minun johdollani. Asiaa käsitellyt työryhmä toimi itsenäisesti tarkastellen eri malleja. Poliittiset päätökset työllisyystoimista tekee sen sijaan hallitus”, Pekonen twiittasi sen jälkeen, kun oli tiedossa, että työryhmä ei pääse yksimielisyyteen asiassa.
Vasemmistoliiton verkkosivuilla Pekonen totesi tänään olevansan tyytyväinen, että ryhmä ei päätynyt esittämään porrastamista, ”sillä se leikkaisi työttömyysturvan kestoa huomattavalta osalta työttömiä ja lisäisi eriarvoisuutta”.
”Hallitus on politiikassaan sitoutunut tuloerojen kaventamiseen ja etenkin koronakriisin keskellä työllisyystoimien on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia”, ministeri muistutti.
Pekonen esitteli työllisyysnäkemyksiään laajemmin marraskuussa.
Työryhmässä oli esillä malli ansioturvan enimmäiskeston porrastamisesta 100–400 päivään sen mukaan, kuinka monta kuukautta työttömäksi jäänyt henkilö on ollut töissä edellisten 35 kuukauden aikana.
SAK: Ei pidä juuttua työttömien toimeentulon heikentämiseen
SAK:n mukaan työttömyysjaksoja voidaan kestävästi lyhentää panostamalla työttömien palveluihin ja osaamiseen ja sitä kautta heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä nopeammin.
Suurimman palkansaajajärjestön mukaan hallituksen olisi nyt käännettävä katse työllisyystoimissaan myös muihin kuin sosiaaliturvan leikkauksiin. Hallitus on jo päättänyt muun muassa työttömyysturvan lisäpäivien lopettamisesta.
Johtaja Saana Siekkisen mukaan työttömyyden kestoa voidaan lyhentää tukemalla työttömien työnhakua ja kehittämällä heidän osaamistaan. Tehokkaita toimia tarvitaan heti työttömyyden alussa.
Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen tarkoittaisi SAK:n mukaan käytännössä työttömien toimeentuloturvan leikkaamista.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty jo aiemmin, esimerkiksi lyhyen työuran jälkeen ansioturvaa saa vain 300 päivää. Työttömyyspäivärahan lyhyt kesto johtaa pahimmassa tapauksessa vain työttömien putoamiseen työmarkkinatuelle, Siekkinen sanoo.
Akava on valmis pohtimaan työttömyysturvan porrastamista. Järjestön mukaan mahdollinen porrastaminen on kuitenkin niin merkittävä uudistus, että sen valmisteluun täytyy varata enemmän aikaa.
Tuloperusteinen työttömyysturva jakaa mielipiteet
Palkansaajajärjestöt ovat keskinään eri mieltä työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Nykyisin edellytys on 18 tuntia työtä viikossa 26 kalenteriviikon ajan.
SAK kannattaa työssäoloehdon muuttamista tuloperusteiseksi kunhan sillä ei haeta säästöjä työttömyysetuusmenoista.
STTK taas vastustaa tuloperusteista työssäoloehtoa, koska se ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen ja palkkataso vaihtelee merkittävästi eri alojen välillä.
– Varsinkin monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimääräistä pienempi, STTK:n juristi Samppa Koskela toteaa.
Toinen merkittävä ongelma ehdotetussa tuloperusteisessa työssäoloehdossa liittyy STTK:n mukaan pätkä- ja keikkatyötä tekevien ansiopäivärahan korvaustason heikentymiseen.
– Jos työntekijä täyttää työssäoloehdon pätkittäin useissa lyhyissä työsuhteissa ja tehden esimerkiksi erilaisia keikkatöitä, tuloperusteinen työssäoloehto merkitsisi ansiopäivärahan korvaustason heikentymistä nykyiseen verrattuna.
Akava puolestaan kannattaa työttömyysturvan kehittämisen työryhmän ehdotusta palkansaajan työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi eli niin sanottua euroistamista.
Työnantajat patistavat päätöksiä hallitukselta
Suomen Yrittäjät ja EK jättivät työttömyysturvan porrastamisesta eriävän mielipiteen. Niiden mielestä myös sitä olisi pitänyt ehdottaa jatkovalmisteluun.
Työnantajapuoli vetoaa valtiovarainministeriön arvioihin, joiden mukaan työttömyyspäivärahan enimmäisajan porrastus lyhentäisi työttömyysjaksoja ja edistäisi työllisyystavoitteen saavuttamista.
– Työryhmä ei onnistunut tehtävässään tehdä työllisyyttä merkittävästi lisääviä ehdotuksia. Puoliväliriihessä hallituksen kannattaa ottaa huomioon työryhmässä esitetyt porrastusmallit ja tehdä päätös, joka parantaa työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa, yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.
Juttua täydennetty 18.3. kello 12.22. Lisätty ministeri Pekosen näkemyksiä.
uutiskirje 