STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, julkaisit vähän aikaa sitten laskelmat elvytyksen työllisyysvaikutuksista. Mennään niihin hetken päästä. Aloitetaan ensin hystereesistä, joka liittyy laskelmiisi olennaisesti. Mistä siinä on kyse?
Hystereesi tarkoittaa polkuriippuvuutta. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa Suomi sai kokea kantapään kautta, kuinka kerralla korkealle karannutta työttömyysastetta ei koskaan enää saatu palautettua lamaa edeltävälle tasolle.
Taloustieteessä on perinteisesti ajateltu, etteivät suhdannevaihtelut vaikuta talouden pidemmän aikavälin kasvu-uraan. Siten työttömyyden ei pitäisi jäädä korkeammalle tasolle suurenkaan talouskriisin jälkeen.
Hämmästyttävää onkin, etteivät edes omakohtaiset kokemukset Suomessa ole muuttaneet tätä käsitystä ainakaan taloustieteen käytännön sovellutuksissa.
Mennään nyt laskelmiisi. Laskit, että elvytyksen ansiosta työllisyys jää pysyvästi 22 000–30 000 henkilöä korkeammalla tasolle. Avaatko hieman, miten päädyit tähän lopputulokseen?
Hyödynsin laskelmassani hystereesi-ilmiötä. Jos talouskriisi jättää pysyviä jälkiä tuotannon tasoon, elvytyksen avulla voidaan pysyviä vahinkoja vähentää.
Laskin ensin, että BKT olisi romahtanut viime vuonna kolmen prosentin sijaan kuusi prosenttia ilman hallituksen yhdeksän miljardin euron päätösperäisiä toimia. Hyödynsin sitten arvioita hystereesistä. Sain tulokseksi, että hallituksen toimien ansiosta BKT jää pysyvästi noin kaksi prosenttia korkeammalle tasolle. Tämä tarkoittaa 22 000–30 000 työllistä enemmän.
Huomautan vielä, että tein laskelmani melko varovaisilla oletuksilla. Esimerkiksi (teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö) OECD on havainnut hystereesin olevan Suomessa voimakkaampaa. Tästä syystä laskelmaa tulee pitää elvytyksen pysyvien työllisyysvaikutusten alarajana. Todennäköisesti vaikutukset ovat todellisuudessa vielä suurempia.
Suomessa on väännetty viime aikoina paljon siitä, kuinka paljon EU:n elpymispaketti elvyttää Suomen taloutta. Helsingin Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan vaikutus on hyvin vähäinen. Oliko näissä laskelmissa huomioitu hystereesi?
Ei ollut huomioitu. Valtiovarainministeriön laskelmat sopivat hyvin lyhyen aikavälin vaikutusten arviointiin eli esimerkiksi sen arvioimiseen, kuinka tämän vuoden elvytys vaikuttaa talouteen tänä vuonna.
Sen sijaan valtiovarainministeriön laskentakehikko soveltuu todella huonosti pidemmän aikavälin vaikutusten arviointiin. Syynä on se, että siitä puuttuu hystereesivaikutus kokonaan.
Toisin sanoen valtiovarainministeriö yksinkertaisesti olettaa, ettei elvytyksellä koskaan ole pysyviä vaikutuksia tuotannon tasoon tai työllisyyteen. Jos nollavaikutukset on jo oletuksien kautta leivottu sisään, ei ihme, ettei elvytyksellä nähty olevan juuri mitään vaikutusta pidemmällä aikavälillä ja käteen jää pelkkä lasku.
Ilmeisesti Suomessa hystereesin vaikutus jätetään usein huomioimatta talouslaskelmissa. Onko näin ja mistä se mahdollisesti johtuu?
Kyllä on. Suomessa tutkimuslaitokset eivät tietääkseni huomioi hystereesiä ollenkaan, ainakin jos puhutaan pysyvistä taloudellisista vaikutuksista.
Taustalla tässä on uusklassisen taloustieteen lähtökohta, että rakenteet ja suhdanteet ovat kauniisti erotettavissa toisistaan. Näin ei ole, ja monet valtavirtaisetkin taloustieteilijät ovat viimeistään globaalin finanssikriisin jälkeen alkaneet haastaa tätä lähtökohtaa epärealistisena. Nykyään myös kansainväliset instituutiot kuten (Kansainvälinen valuuttarahasto) IMF ja OECD ovat korostaneet hystereesin merkitystä.
Eräs syy lienee onkin, että makrotaloustieteelliset mallit eivät ole oikein ajan tasalla empiirisen tutkimuksen kanssa. Tietenkin voidaan kysyä, miksi valtiovarainministeriö on arvioinut EU:n elpymispaketin pidempiaikaisia vaikutuksia makromallillaan, eikä empiirisen tutkimuksen pohjalta sisältäen hystereesivaikutuksen.
Palataan vielä elvytykseen ja unohdetaan hetkeksi hystereesi. Kirjoituksessasi pohdit, että Suomessa elvytyksen rooli nähdään taantumissa usein hetkellisenä ”kivunlievittäjänä”. Mistä tämä johtuu ja miten itse ratkaisisit ongelman?
Hain takaa sitä, että elvytyksellä ei välttämättä nähdä pysyviä vaan ainoastaan ohimeneviä vaikutuksia. Toisin sanoen elvytys toisi helpotusta kriisissä vähentäen esimerkiksi työttömyyden kasvua, mutta kriisin jälkeen työttömyyden taso asettuisi joka tapauksessa jollekin elvytyksestä riippumattomalle rakenteelliselle tasolle.
Ekonomistien kommenteissa taustalla saattavat olla makromallit, joissa yksinkertaisesti vain oletetaan, ettei elvytyksellä ole pysyvämpiä vaikutuksia. Taustalla voi kuitenkin olla myös kulttuurisia tekijöitä, joiden perusteella velkaa vieroksutaan ja elvytys nähdään keinona lykätä ”välttämättömiä kovia päätöksiä”. Hystereesinäkemys on haastanut tämän.
Lähtisin ratkaisemaan ongelmaa tiedolliselta pohjalta. Hystereesivaikutus pitäisi sisällyttää makromalleihin tai sitten pidempiaikaisia vaikutuksia tulisi arvioida empiirisen tutkimuksen pohjalta, jolloin hystereesivaikutus tulisi huomioiduksi. Yritin omalta osaltani toteuttaa jälkimmäistä vaihtoehtoa tuottamalla laskelman koronaelvytyksen pysyvistä vaikutuksista.
uutiskirje 
