Jo vuoden ajan teollisuuden työpaikoilla on tehty järjestelyjä, joilla pyritään suitsimaan koronaan altistumista ja sairastumista. Teollisuuden töitä kun ei ole mahdollista tehdä etänä.
Riskinarviointia tekevissä työpaikkojen koronatyöryhmissä on Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärven mukaan valitettavan usein unohdettu, että myös työterveyshuollolla, työsuojeluvaltuutetulla ja luottamusmiehillä on riskinarviointiin liittyvää asiantuntemusta.
– Monet työsuojeluvaltuutetut ovat valittaneet, etteivät he ole päässeet riskinarviointiin mukaan, Lumijärvi toteaa.
Työnantajan antamaa suojavaatetusta pitää käyttää, myös maskia.
Hän muistuttaa, että suunnitelmilla ja päätöksillä on parhaat onnistumisen mahdollisuudet, kun ne tehdään yhdessä työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa.
Lumijärven mukaan vuosi sitten monissa työpaikoissa tehtiin paniikinomaisia muutoksia koronan takia, mutta nyt tilanne on rauhoittunut.
– Työterveyslaitos on tehnyt hyvät ohjeet, miten koronariskiä hallitaan eri aloilla, Lumijärvi sanoo.
Työaikoja porrastettu,
taukoja limitetty
Työpaikoilla on porrastettu työaikoja. Liikkumista on suunniteltu uudelleen esimerkiksi siten, että vain tietyistä ovista tullaan sisään ja toisista poistutaan. Taukoja on limitetty, sillä kahvihuoneessa saa olla yhtaikaa vain rajoitettu määrä ihmisiä. Paikoissa, missä ei voi pitää turvavälejä, pidetään maskia.
Lumijärvi kertoo, että pääasiassa järjestelyt ovat menneet hyvin.
– Rakennusalaan verrattuna teollisuuden aloilla ei juurikaan ole ilmennyt tartuntaryppäitä. Tosin erään puutarha-alaan kuuluvan työnantajan vieraskielisillä työntekijöillä tavattiin runsaasti koronatartuntoja, sillä heidät oli majoitettu liian tiiviisti, Lumijärvi kertoo.
Hän korostaa, että työnantajalla on aina vastuu ja velvollisuus tarkistaa, että työntekijät ovat saaneet ja ymmärtäneet turvallisuusohjeet.
Epidemiatuelle
olisi käyttöä
Matkustusrajoitusten alkaessa ulkomailta palanneiden karanteeni aiheutti kysymyksiä. Työnantaja saattoi kehottaa työntekijää pysymään kotona omaehtoisessa karanteenissa, mutta ei maksanut karanteeniajalta palkkaa.
– Viime keväänä karanteeniajalta maksettiin väliaikaista epidemiatukea 723,50 euroa kuukaudessa. Summa vastasi suurin piirtein lasten kotihoidon tukea, Lumijärvi muistelee.
Enää epidemiatukea ei makseta, vaikka palkansaajajärjestöt ovat sitä pyytäneet.
– Me vaadimme, että jos tervettä työntekijää käsketään olla tulematta töihin, niin työnantaja maksaa kahden viikon ajan palkan. Näistä asioista joudumme neuvottelemaan ja riitelemään, Lumijärvi toteaa.
On myös työnantajia, jotka huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta matkatyössä ja sen jälkeisestä karanteeniajasta. Esimerkiksi erään yhtiön koneasentajille oli järjestetty kotimaahan palatessa oma tila, jossa karanteenia viettävällä oli jopa oma WC.
– Toinen työnantaja järjesti karanteenissa olevalle työntekijälle paperitöitä kotiin. Jos on tarpeeksi voimakas tarve, niin löytyy myös halua järjestelyihin.
Maskipakosta
ei riidellä
Maskin käyttö on herättänyt monissa kansalaisissa vastustusta, niin myös Teollisuusliiton jäsenissä. Lumijärvi toteaa, että jokaisella työpaikalla työnantaja määrää suojaustoimista, jotka perustuvat riskinarviointiin.
– Jos työpaikalla on maskipakko, silloin työnantaja on arvioinut, että tartuntariski on suuri. Työnantajan antamaa suojavaatetusta pitää käyttää, myös maskia, Lumijärvi toteaa ykskantaan.
Hän kuitenkin sanoo, että suojaustoimissa tulisi ottaa huomioon paikallinen tilanne. Jos paikkakunnalla tai paikallisen sairaanhoitopiirin alueella on vain vähän tai ei ollenkaan tartuntoja, maskin pakollinen käyttö voi olla ”hätävarjelun liioittelua”.
– Mutta maskien käyttö ei ole aiheuttanut riitoja työpaikoilla, Lumijärvi toteaa.
uutiskirje 