Koronarajoitusten aikana entistä useampi tilaa ravintolasta ruokaa kotiin internetalustojen kautta. Alustatalous on ollut kansainvälisesti nopeasti kasvava bisnes jo muutamien vuosien ajan ennen korona-aikaakin. Kuluttajat tilaavat palveluja ja työntekijät valitsevat itselleen keikkoja alustan kautta. Ruuankuljetuksen lisäksi alustojen kautta välitetään esimerkiksi siivous- ja taksipalveluja.
Useissa oikeusistuimissa Euroopan eri maissa on käsitelty sitä, voivatko alustafirmat pitää työntekijöitään yrittäjinä vai tulisiko niiden palkata heidät työsuhteeseen. Useimmissa maissa työsuhteita ei ole solmittu, ja esimerkiksi ruuankuljetusyhtiöt nimittävät lähettejään työntekijän sijasta ”kumppaneiksi”. Heillä ei ole työsuhteeseen kuuluvia oikeuksia, kuten palkallisia lomia, palkallisia sairauspäiviä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työterveyshuoltoa tai irtisanomissuojaa.
Oikeudenkäyntien tulos on lähes aina ollut se, että työntekijät on katsottu työsuhteisiksi. Viimeksi helmikuussa Isossa-Britanniassa korkein oikeus päätti, että kyytipalvelu Uberin nimissä ajavia kuljettajia on kohdeltava työntekijöinä.
Helmikuussa uutisoitiin myös, että Ruotsissa on solmittu maan ensimmäinen työehtosopimus, jonka osapuolena on alustayritys. Huhtikuun alussa voimaan astuvan yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmivat Foodora ja kuljetusalan ammattiliitto Transport. Foodoran lähetit, joita on reilut 2 000, olivat Ruotsissa jo ennestään työsuhteisia.
Norjassa Foodoran läheteillä on ollut talokohtainen työehtosopimus jo pitempään. Norjassa kukin lähetti saa itse valita, työskenteleekö hän yrittäjänä vai työntekijänä. Osuudet jakautuvat melko tasaisesti: noin puolet on työntekijöitä ja puolet yrittäjiä, Foodoralta kerrotaan.
Parannuksia useissa maissa
Tanskassa ammattiliitto 3F Transport ja kauppakamari solmivat tammikuussa ruuanjakelupalveluita koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen. Sen allekirjoitti ensimmäisenä maailman johtaviin ruuankuljetusyrityksiin kuuluva tanskalainen Just Eat, joka työllistää maassa noin 600 lähettiä.
Just Eat Takeaway ilmoitti äskettäin myös luopuvansa itsensä työllistävien lähettien käyttämisestä koko Euroopassa ja ryhtyvänsä palkkaamaan lähettejä työsuhteeseen. Esimerkiksi Ranskassa ruokalähetit ovat vaatineet näkyvästi parannuksia työhönsä ja palvelun laatukin on kärsinyt lähettien heikkojen palkkojen ja työolojen vuoksi.
Työsuhteisuus ei vielä itsessään takaa säällisiä työehtoja, ja paljon on kiinni myös kunkin maan lainsäädännöstä ja työmarkkinajärjestelmästä. Pohjoismaissa tehdyt sopimukset ovat kuitenkin olleet asiallisia muihin vastaaviin töihin verrattuna, ja sosiaaliturva- ja eläkemaksut maksetaan samaan tapaan kuin muistakin töistä.
Tanskassa tehdyn työehtosopimuksen mukaan lähettien tuntipalkka on ollut maaliskuun alusta alkaen 124,20 Tanskan kruunua eli noin 16,70 euroa. Ylityöbonus on 50–100 prosenttia, ja työtä on tarjolla vähintään kahdeksan tuntia viikossa. Ruotsissa läheteille taataan työskentelyajankohdasta riippuen vähintään 100–125 Ruotsin kruunun eli noin 10–12 euron tuntipalkka.
Muutoksia Suomeenkin
Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä, sillä täällä ruokalähetit työskentelevät jatkuvasti yrittäjinä. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antoi kuitenkin viime lokakuussa aluehallintovirastolle (avi) lausunnon, jonka mukaan alustavälitteisessä ruokalähettityössä täyttyvät kaikki työsuhteelta vaadittavat tunnusmerkit.
Vireillä on myös lainsäädäntömuutos. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvataan täsmentää työsopimuslain työsuhteen käsitettä siten, että ”työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään”. Muutosta valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa sääntelyryhmässä.
– On työnantajan tahdosta kiinni, tunnustaako se ruokalähetit työsuhteisiksi vai vaatiiko se asialle tuomioistuimen vahvistuksen. Suomessa työnantajat eivät tunnusta heitä työsuhteisiksi, vaikka työ on ihan samanlaista kuin muissakin maissa, toteaa sopimuspäällikkö Ismo Kokko Palvelualojen ammattiliitosta (PAM).
Foodora vetoaa
kysynnän vaihteluihin
Foodorasta vastattiin sähköpostitse Kansan Uutisten kysymykseen siitä, miksi se ei ole palkannut Suomessa lähettejään työsuhteeseen, toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Lainsäädäntö Suomessa on yhtiön mukaan ”joiltain osin jäykempi ja joustamattomampi kuin naapurimaissa”.
”Esimerkkinä voidaan mainita se, että ruoan tilaus- ja toimitusliiketoimintaan kuuluvat voimakkaat ja joskus vaikeastikin ennakoitavat kysynnän vaihtelut, minkä vuoksi myös työvoiman määrän pitää voida joustaa.”
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin jopa äärimmäisen joustavat nollatuntisopimukset, joissa työntekijä voidaan kutsua töihin vain silloin, kun tarvetta on.
Toisena erona Suomen ja naapurimaiden välillä Foodora mainitsee liiketoiminnan koon, joka on Suomessa vähäisempää.
”Mitä suurempaa toiminta on, sitä paremmin työn vähimmäismäärää voidaan ennustaa ja työtä voidaan taata.”
Foodora ilmoittaa kuitenkin työneuvoston lausunnon perusteella selvittävänsä ”eri etenemisvaihtoehtoja” asiassa löytääkseen ”kaikille osapuolille parhaan ratkaisun”.
Uhkana eläkeläisten köyhyyspommi
Työ- ja elinkeinoministeriön sääntelyryhmässä istuva SAK:n lakimies Paula Ilveskivi pitää alustatalouden työntekijöiden asemaa yhteiskunnallisesti hyvin merkittävänä kysymyksenä, etenkin kun alustatyö laajenee uusiinkin palveluihin.
– Kun ihmiset ovat keikkapalkalla, heille ei kerry ansioperusteista työttömyysturvaa, sairasvakuutuksen ansiopäivärahaa eikä työeläkettä. Jos yhä useammat ihmiset tekevät tällä lailla töitä, meillä on tulevaisuudessa eläkeläisten köyhyyspommi. Ei tämä voi olla kansantaloudellisestikaan järkevä ratkaisu.
Työllisyysastetta nostettaessa tulee Ilveskiven mukaan puhua myös laadullisista kysymyksistä.
– Työllistymisen pitää olla sellaista, että ihminen pystyy turvaamaan toimeentulonsa ja kerryttämään eläketurvaansa ja muuta sosiaaliturvaa.
SAK on luonnostellut oman esityksensä työsopimuslain muutoksesta. Siinä työsopimukseksi katsottaisiin sopimussuhteen muodosta riippumatta sellainen työn tekeminen, jossa henkilö työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena eikä voi valita itsenäisesti toimeksiantajia eikä päättää työn hintaa. Sopimusta pidettäisiin työsopimuslain mukaisena työsopimuksena, ellei toisin osoiteta.
Irti epävarmuudesta
PAM:iin tulee tasaisesti yhteydenottoja alustatyötä tekeviltä, kertoo Ismo Kokko.
– Pitäisikö olla palkallista vuosilomaa, pitäisikö saada ylityökorvauksia, kuuluuko heille terveydenhoito tai mitä tehdä kun sattuu tapaturma, Kokko luettelee yhteydenottojen aiheita.
– Yksittäisen ihmisen kynnys lähteä hakemaan oikeutta tuomioistuimista on korkea. Suuri osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, joilla ei välttämättä ole kielitaitoa eikä ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta.
Kokko toivoo, että Suomessa saataisiin viimeistään lainsäädäntömuutoksen kautta aikaan kokonaisratkaisu, joka poistaisi epävarmuutta kaikesta alustatyöstä.
– Meidän näkemyksemme mukaan alustayhtiöt ovat tosiasiassa työnantajia, Kokko painottaa.
uutiskirje 
