Erot tyttöjen ja poikien koulutusvalinnoissa näkyvät jo peruskoulussa. Koulutuksen kautta tytöt ja pojat päätyvät eri aloille töihin. Tämä käy ilmi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tane ja Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n selvityksessä kuntien tasa-arvotilanteesta. Selvitys julkistettiin keskiviikkoaamuna.
– Stereotyyppiset käsitykset eri sukupuolille sopivista töistä ohjaavat edelleen liian usein lasten ja nuorten koulutusvalintoja ja vaikuttavat sitä kautta heidän tulevaisuuteensa, sanoo NYTKIS ry:n puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.
Järjestöt toteavat tiedotteessaan, että tämä ylläpitää Suomen työmarkkinoiden voimakasta eriytyneisyyttä eli segregaatiota sukupuolen mukaan.
Tytöt ja pojat tekevät eri valintoja valinnaisissa oppiaineissa jo peruskoulussa.
Peruskoulusta alkaen
Selvityksen mukaan koulutusvalintojen segregaatio alkaa jo peruskoulun oppiainevalinnoissa ja jatkuu läpi kaikkien koulutusasteiden työelämään asti. Nuorten yleisimmät toiveammatit ovat varsin perinteisiä ja noudattelevat työmarkkinoiden sukupuolisegregaatiota. T
Tytöt ja pojat tekevät eri valintoja valinnaisissa oppiaineissa. Pojat valitsevat enemmän matematiikan ja luonnontieteiden opintoja, tytöt puolestaan opiskelevat enemmän vieraita kieliä.
Tytöistä 65 prosenttia haki peruskoulun jälkeen ensisijaisesti lukioon ja pojista 54 prosenttia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Erityisen sukupuolittuneita koulutusvalinnat ovat nuorten siirtyessä peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
Naisenemmistöisiä toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloja ovat sosiaali- ja terveysala, liikunta-ala ja hiusala. Näillä aloilla yli 80 prosenttia opiskelijoista on naisia. Erityisen miesenemmistöisiä aloja puolestaan ovat tekniikan ja liikenteen ala, luonnontieteiden ala sekä pelastus- ja turvallisuusala.
Jotkin toisen asteen ammattikoulutuksen alat ovat lähes kokonaan mies- tai naisenemmistöisiä: Vuonna 2018 yhteishaussa talotekniikan opiskelupaikan vastaanottaneista 99 prosenttia oli miehiä, ja sähkö- ja automaatioalalla 96 prosenttia. Hiusalalla puolestaan opiskelupaikoista 97 prosenttia oli naisten vastaanottamia.
Selvityksessä todetaan myös, että segregoituneet työmarkkinat vaikuttavat nuorten koulutusvalintoihin, sillä ajatus ”naisten töistä” ja ”miesten töistä” vaikuttaa yhä nuorten käsityksiin heille sopivista aloista.
Asuinpaikka vaikuttaa
Valinnoissa on kuitenkin havaittavissa alueellista vaihtelua.
Suurten työmarkkinoiden paikkakunnilla erityisesti pojilla ja miehillä on suurempi taipumus tehdä sukupuolelleen epätyypillisiä ammattivalintoja. Teollisuusvaltaisilla paikkakunnilla puolestaan lisää tyttöjen ja naisten sukupuolelle epätyypillisiä koulutusvalintoja. Myös asuinalueen olemassa oleva koulutustarjonta vaikuttaa naisten ja miesten valintoihin.
– Nuorten tulisi voida valita itselleen mielekkäin koulutussuuntaus niin sukupuolesta kuin asuinpaikasta riippumatta. Koulutusta ja kasvatusta koskevassa päätöksenteossa tulisi aktiivisesti pyrkiä koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamiseen, sanoo tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Jirka Hakala.
Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten osalta tilastotietoa ei ole saatavilla.
uutiskirje 
