Tutkimuslaitos e2:n tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää työehtosopimusneuvotteluja parhaana tapana sopia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Vastaajat pelkäävät yksilöllisen sopimisen luovan työmarkkinoille epätasa-arvoa.
Teollisuuden palkansaajien hallituksen puheenjohtajan Juri Aaltosen mukaan tutkimustulos todistaa, että suomalaiset ovat yhdessä sopimisen kansaa.
– Työnantajaliittojen Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden tavoitteet päästä eroon työehtosopimuksista ja yhdessä sovituista pelisäännöistä eivät siis tutkimuksen mukaan saa kansalaisilta tukea. Tätä mieltä ovat niin liittojen jäsenet, ei-jäsenet, korkeasti koulutetut tai vähemmän koulutetut, nuoret, ikääntyneet kuten eläkeläisetkin, sanoo Aaltonen.
Tutkimus on tehty viime vuonna. Sen mukaan 53 prosenttia suomalaisista pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluja parhaana tapana sopia pelisäännöistä työmarkkinoilla. 16 prosenttia on eri mieltä, 22 prosenttia osittain samaa ja osittain eri mieltä ja 8 prosenttia ei osaa sanoa.
Lisäksi 69 prosenttia tutkimuksen vastaajista sanoi, että ammattiliittoja tarvitaan huolehtimaan palkansaajien eduista. Joka neljäs suhtautuu liiton rooliin vähän epäilevästi ja 5 prosenttia ei näe ammattiliittoja lainkaan tarpeelliseksi.
– Ammattiliittojen pitää uudistua ja muuttua, mutta nämä tutkimustulokset antavat kannustavan ja arvokkaan pohjan rakentaa sopimistoimintaa, joka vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin, korostaa Aaltonen.
Yksilöllinen sopiminen luo epätasa-arvoa
Noin joka neljäs eli 26 prosenttia sanoo, että jokaisen tulisi voida neuvotella itse oman työsuhteensa ehdot työnantajan kanssa riippumatta yleisistä työehtosopimuksista. Puolet vastaajista eli 48 prosenttia on eri mieltä. Noin viidennes on asiasta osittain samaa, osittain eri mieltä.
e2:n toteuttamissa tutkimushaastatteluissa vastaajat pitivät erittäin tärkeänä sitä, että vähintään minimiehdoista sovitaan yhteisesti ja alakohtaisesti, koska yksilöllisen sopimisen koettiin tuottavan epätasa-arvoa.
– Seurauksena olisi vastaajien mukaan eriarvoistuminen, koska ”osa ihmisistä osaa hyvinkin neuvotella ja osa taas ei”, Juri Aaltonen sanoo.
Vastaajat kokivat yksilöllisen sopimisen vaarantavan erityisesti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja olevan kielteinen tiettyjen väestöryhmien, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien kannalta.
Aaltosen mukaan työehtosopimustoiminnan yksi keskeisimmistä tavoitteista on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
– Palkan ei tule perustua pärstäkertoimeen eikä ikuiseen vänkäämiseen työehdoista.
uutiskirje 