Kainuu tavoittelee lisää kaivoksia

Kainuu on vahva kaivosmaakunta ja kaivannaistoiminnalla on iso merkitys sen taloudelle ja työllisyydelle. Kainuun Liiton mukaan tavoitteena on kestävän kehityksen kaivostoiminta ja kasvava kaivostoimijoiden joukko.

Kaivokset ovat puhuttaneet Sotkamossa ainakin siitä asti, kun Talvivaara aloitti toimintansa vuonna 2008.

– Nyt Terrafamen aikana keskustelu on vähän tasoittunut. Lupa- ja päästöasioita on saatu paremmalle tolalle, ja ilmapiiri on muuttunut luottamuksellisemmaksi. Viestintä on avointa, sanoo Sotkamon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Korhonen (vas.).

– Vaikka ei se ihan auvoista ole vieläkään ollut.

Sotkamossa on kolme kaivosta: Terrafame Oy tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kobolttia ja kuparia, Sotkamo Silver Oy hopeaa ja Elementis Minerals B.V. on erikoistunut talkkiin.

Terrafamen purkuputki laskee Nuasjärveen. Järven tilanne on keskusteluttanut, ja varsinkin elinkeinonsa puolesta pelkäävät kalastajat ovat olleet kriittisiä. Korhonen kertoo, että kaloja on tutkittu, mutta mitään sellaista ei ole löytynyt, etteikö niitä voisi käyttää ravinnoksi.

– Itse luotan edelleen viranomaisten valvontaan ja lupaehtoihin. Heidän tehtävänsä on huolehtia, että luonto kestää kaivostoiminnan. Kaivoksia ei voi rakentaa hinnalla millä hyvänsä.

Sotkamo Silver
vitkutteli ilmoitusta

Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivannaistoiminnan ympäristöturvallisuuteen. Se tuottaa tietoa viranomaisille, kaivostoiminnan harjoittajille sekä heidän konsulteilleen parhaista käytännöistä ja tekniikoista ympäristövaikutusten hallinnassa.

Mitä kuuluu Kainuun entisille, nykyisille ja tuleville kaivoksille ja niiden ympäristöille?

– Kaivoksilla on ollut pieniä häiriötilanteita, joista ei ole kuitenkaan aiheutunut pitkäkestoista haittaa ympäristölle. Ei mitään vakavampaa, summaa muista paitsi Terrafamesta vastaava kaivosvalvoja Joni Kivipelto Kainuun ELY-keskuksesta tilannetta.

Sotkamon Punasuolla nykyisin nimellä Elementis Minerals toimiva kaivos on aloittanut toimintansa Lahnaslammella jo 1960-luvulla. Se on aika lähellä asutusta, mutta sen toiminta on niin vakiintunutta, että yleisöilmoituksia melu- tai pölyhaitoista ei ole juuri tullut.

Maaliskuussa 2019 käynnistyneen Sotkamo Silverin hopeakaivoksen putkirikko heti alkumetreillä toukokuussa aiheutti sen, että jätevettä pääsi virtaamaan kaivoksen viereiselle suolle. Yhtiö ilmoitti tapahtuneesta ympäristöviranomaisille vasta kuukauden kuluttua. ELY antoi tästä yhtiölle huomautuksen.

– Häiriötilanteiden lisäksi ympäristölle ei ole aiheutunut mitään sellaista, mitä ei olisi ympäristöluvassa huomioitu, Kivipelto sanoo.

Paltamossa sijaitsevan Juuan Dolomiittikalkki Oy:n vesistövaikutukset ovat niin pienet, etteivät ne Kivipellon mukaan näy mittauksissa mitenkään.

”Tärkeintä, että kokonaisuus
on hallinnassa”

Terrafamen toimintaa koskeva ajankohtainen valvonta-asia on sen ympäristölupahakemus, joka on ollut Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa harkittavana pitkään. Vuonna 2014 annettu ympäristölupa on kiertänyt valitusasiana eri oikeusasteissa, ja vuonna 2017 se on palautettu aluehallintovirastolle.

– Siinä tulee ratkaistua monia isompia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi vesien käsittelyyn ja päästöjen luparajoihin vesistöihin. Toivottavasti vesienjuoksutukseen löytyy kestävä, pitkän ajanjakson ratkaisu, ympäristöasiantuntija Riina Päätalo Kainuun ELY-keskuksesta esittää.

– Muu ympäristöriskien hallinta on ihan hyvällä tasolla. Akuuttia hätää ei ole.

Päätalo sanoo, että vaikka kolmas kipsisakka-allas on otettu käyttöön poikkeusluvalla ja vielä odottaa ympäristölupaansa, se on kuitenkin vaaralliselle jätteelle asiallinen kaatopaikka.

– Se ei ole lisännyt ympäristöriskiä, vaan päinvastoin vähentänyt. Tärkeintä on, että kokonaisuus on hallinnassa.

Tammikuussa Terrafame sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan akkukemikaalitehtaalleen. Tehdas tuottaa materiaalia eurooppalaisiin sähköautoihin ja niiden akkuihin.

Suljetut kaivokset
aiheuttavat haittoja edelleen

Lopetetut kaivokset ja vanhat kaivosalueet ovat oma lukunsa.

Tipasjärven eli Kiisulan kaivoksen toiminta Sotkamossa loppui yli sata vuotta sitten, minkä jälkeen kukaan ei ole tehnyt sille mitään.

Nykyisen tiedon perusteella ympäristövaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat silloisen toiminta-alueen maaperään sekä toiminta-alueen lähiympäristöön. Tunnetut vesistövaikutukset kohdistuvat Tipasjärveen purkavaan ojaan, jossa on havaittu happamien vesien vaikutusta.

– Kaivokselta järveen kohdistuvien ympäristövaikutusten tarkempi arviointi edellyttäisi lisäselvitysten tekemistä järvellä lähempänä purkuojaa, johtava ympäristöasiantuntija Soile Nieminen Kainuun ELY-keskuksesta lisää.

Kajaanin Otanmäen lopetetun kaivoksen päästöt eivät ole ELYn tarkkailun alla, koska se on aikanaan suljettu lainmukaisesti.

Otanmäki Mine Oy on suunnitellut kaivostoiminnan aloittamista uudelleen. Pisimmällä ajatus on rikastushiekka-altaiden hyödyntämisestä, sillä altaiden hiekan joukkoon on aikanaan kulkeutunut myös arvomineraaleja. Ilmeniitti ja muut arvokkaat raaka-aineet haluttaisiin nyt saada kerättyä käyttöön.

”Kaivamisista voisi
jotain verotuloa tulla”

Jouko Korhonen odottaa tälle vuodelle aikataulutettua uutta kaivoslakia. Hän toivoo tietynlaista järjestystä ja sitä, että kunnallakin on mahdollisuus sanoa sanansa. Sananvaltaa pitäisi olla esimerkiksi siinä, että kaivostoimintaa ei voi perustaa herkälle alueelle. Tällaisiksi hän laskee vaikkapa tärkeän matkailuelinkeinon tarvitsemat alueet.

Nykyisenkin kaivoslain mukaan yrityksen pitää varautua toiminnan loppumisen jälkeiseen jälkihoitoon, mutta tilanne on toinen, jos yritys ajautuu konkurssiin.

Jouko Korhonen.

Toisekseen Korhonen peräänkuuluttaa verohyötyjä.

– Kainuu on vahva kaivosmaakunta, ja kaivannaistoiminnalla on iso merkitys sen taloudelle ja työllisyydelle. Kainuun Liiton mukaan tavoitteena on kestävän kehityksen kaivostoiminta ja kasvava kaivostoimijoiden joukko.

– Kaivamisista voisi jotain verotuloa tulla, ja kuntien tulisi hyötyä muutenkin kuin tulo-, yhteisö- ja kiinteistöverojen kautta. Näin on myös Kainuun Vasemmisto esittänyt.