Hallituksen puoliväliriihi alkoi keskiviikkoaamuna Helsingin Säätytalossa. Kahden päivän aikana hallituspuolueiden on määrä sopia hallituksen kahden loppuvuoden tavoitteista ja politiikasta. Samalla on tarkoitus löytää keinot koronakriisin aiheuttamiin vahinkoihin.
Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) painotti vastuullisen politiikan jatkamista KU:lle antamassaan kommentissa. Ensin pitää hoitaa kriisin jäljet kuntoon.
– Suomi on tähän asti onnistunut globaalissa kriisissä melkein paremmin kuin mikään muu Euroopan maa sekä talouden että tietysti terveysturvallisuuden kanssa. Me katsomme, että tätä hyvää linjaa tulee jatkaa niin kauan, kunnes on varmuus siitä, että talous on nousussa.
Vasemmistoliitto tekee mielellään sellaisia keinoja, jotka ovat rakentavia ja joista koko yhteiskunta hyötyy.
Saramo huomautti, että kriisin jälkeenkin vaaditaan rahaa muun muassa oppimisvajeiden paikkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen.
– Jos nyt lähdetään tekemään leikkauksia, tulevaisuuskin tulisi olemaan aika huono.
Tiedotusvälineissä kehysriihtä on luonnehdittu erittäin vaikeaksi, ja joissakin kirjoituksissa on povattu hallituksen mahdollisesti jopa kaatuvan. Saramo myöntää, että helppoja neuvotteluista ei ole tulossa.
– Hallitusohjelman monista tavoitteista aiotaan pitää pandemiankin oloissa kiinni. Hallitusohjelman tekemisen jälkeen työllisyystavoitteita on entisestään kiristetty. Olen luottavainen, kun olemme viime päivinä käyneet asioita läpi. Kyllä meillä on kaikki eväät saada hyvät ratkaisut aikaiseksi.
Saramon mainitsema työllisyystavoite tulee olemaan yksi vaikeimmista kysymyksistä. Erityisesti keskusta on ajanut erilaisia leikkauksia muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Taustatukea keskusta on saanut jonkin verran vihreiltä.
– Käytännössä on vaikea nähdä, miten ansiosidonnaisen heikennys voisi olla osa minkäänlaista kompromissia.
Saramo hymähti, että joskus politiikassa jotkut puolueet etsivät vain keinoja, jotka ”satuttavat”.
– Vasemmistoliitto tekee mielellään sellaisia keinoja, jotka ovat rakentavia ja joista koko yhteiskunta hyötyy.
uutiskirje 
