Tällä kertaa tiedotusvälineet eivät olleet väärässä. Ne povasivat, että hallituksen puoliväli- eli kehysriihestä tulee hyvin vaikea. Siitä tuli – erittäin vaikea.
Alun perin neuvottelujen piti kestää kaksi päivää, keskiviikon ja torstain. Torstaina Säätytalolta marssi ulos puoluejohtajia, jotka totesivat, ettei mikään ole valmista.
Sunnuntaina tilanne oli edennyt siihen pisteeseen, että pääministeri Sanna Marin sanoi tilanteen vaikeutuneen perjantaista.
– Vaikea tästä on löytää ratkaisua, jos kaikilla puolueilla ei ole halukkuutta ratkaisua löytää, Marin sanoi mennessään neuvotteluihin.
1. Sen, jonka nimeä ei mainita
Hallituspuolueista on käytetty erilaisia kiertoilmaisuja, kun on purettu turhautumista keskustaan. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi perjantaina, että neuvottelut etenisivät, jos eräs puolue ei jarruttaisi niitä.
Perjantai-iltana puolestaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki painotti lähettämässään tiedotteessa, että yksikään puolue ei yksin voi kirjoittaa hallitusohjelmaa uusiksi.
Keskusta onkin vetänyt neuvotteluissa niin sanotusti pahiksen roolia. Se on vaatinut nopeasti paluuta tiukkaan menokuriin ja korostanut rooliaan valtiontalouden vahtijana. Tämän lisäksi puolue lähti neuvotteluihin ajamaan heikennyksiä työttömyysturvaan, jotta valtiovarainministeriön laskentamalleilla saataisiin syntymään ”päätösperustaisia työpaikkoja”. Helpoiten niitä syntyy, kun heikennetään sosiaaliturvaa. Tätä vasemmistopuolueet ovat kritisoineet pitkään.
Vasemmistoliitolle leikkaukset työttömyysturvaan eivät käy. Sen puolue on tehnyt selväksi, viimeksi Arhinmäen toimesta.
2. Mitä puolue, jonka nimeä ei mainita, haluaa
Sitä ei välttämättä tiedä edes keskusta itse. Kuten Helsingin Sanomain toimittaja Marko Junkkari kirjoitti, keskusta ei perinteisesti ole suhtautunut tiukasti valtionrahoihin. Puolue on herkästi jakanut tukia omille kannattajilleen.
Nyt selvää on se, että keskusta haluaa lisää tukea turveyrittäjille. Tämä kuului myös Marinin kommenteissa sunnuntaina. Pääministeri sanoi turpeesta tulleen hyvin periaatteellinen asia.
Turve työllistää muutamia tuhansia ihmisiä, mutta he asuvat keskustan sydänmailla. Keskustan on pakko saada tukipaketti turveyrittäjille, kun puolue kamppailee maakunnissa perussuomalaisia vastaan. Perussuomalaisten masinoima ”punavihreän hallituksen ilmastohumppa maksaa tavallisille suomalaisille liikaa” -argumentaatio uppoaa hyvin näillä seuduilla. Osin siksi keskusta on pulassa.
Turpeen lisäksi keskusta on puhunut menokehyksiin palaamisen tärkeydestä. Mutta on absurdia vaatia samaan aikaan lisää tukea teollisuudelle, joka on vieläpä hyvin saastuttavaa.
Junkkarin kommentissa arvuuteltiin, että kehysriihen kriisiyttäminen on keskustan peli, jolla se pyrkii osoittamaan oman tarpeellisuutensa. Jos kyse on pelistä, pelaa keskusta kovilla panoksilla. Se on jo kerran kaatanut pääministerin, kun puolue veti tukensa silloiselta pääministeriltä Antti Rinteeltä joulun alla 2019.
Muissa puolueissa voidaan hyvin kokea, että keskustan pelimerkkikassa on tyhjentynyt ajat sitten.
3. Kaatuuko se hallitus nyt
Koko ajan on painotettu, että vaikeasta tilanteesta huolimatta, kukaan ei halua kaataa hallitusta. Se ei keskustaa pelastaisi, minkä lisäksi koronakriisin keskellä hallituksen kaatuminen olisi hämmästyttävää.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ripitti oppositiopuolueita syksyllä epäluottamuslausekäsittelyn yhteydessä, että ne yrittävät kaataa hallitusta vakavan kriisin keskellä. Nyt Vanhasen puolue väläyttelee itse samaa.
Todennäköistä kaiketi on, että lopulta hallituspuolueet jatkavat eteenpäin samalla kokoonpanolla. Minkälainen luottamus puolueiden välillä sen jälkeen vallitsee, on sitten toinen kysymys.
Mutta kaikki riippuu nyt keskustasta. Puolueen johto on varmasti saanut ripitystä puoluevaltuustolta, joka oli viikonloppuna koolla etänä. Mihin tuo ripitys johtaa, selviää viimeistään alkuviikosta.
uutiskirje 
