Oppilas- ja opiskelijahuollon tulevaisuudesta on käyty keskustelua ainoastaan palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Se sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mikä oppilaan ja opiskelijan edun näkökulmasta vahvistaisi opiskeluhuollollista osaamista, ehkäisisi syrjäytymistä ja turvaisi sosiaalialan osaamisen opiskeluhuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sisältyviä kuraattorin kelpoisuusehtoja väljennettiin 1.1.2017 soveltuvaksi korkeakoulututkinnoksi. Sen jälkeen ei ole kattavasti arvioitu, miten sosiaalialan osaamisvaatimuksesta luopuminen on vaikuttanut oppilas- ja opiskelijahuollon laatuun ja vaikuttavuuteen.
Kouluissa ja oppilaitoksissa on lapsia ja nuoria, joilla on moninaisia hyvinvoinnin ja oppimisen ongelmia. Myös perhetilanteet saattavat olla haastavia, ja siksi kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan ammattitaitoisia kuraattoreita. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioimiseen ja lastensuojelun asiakassuunnitelmaan liittyvä lakien mukainen yhteistyö edellyttää kuraattorilta sosiaalialan ammattitaitoa ja koulutusta. Kuraattorin asiakkaan oikeusturvan ja edun kannalta on välttämätöntä, että heidän tarpeisiinsa on opiskeluhuollossa vastaamassa sosiaalipalvelujärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön tunteva sosiaalialan ammattihenkilö.
Voimassa oleva väljä kuraattorin kelpoisuusehto on ristiriidassa sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Kuraattori on koulu- ja oppilaitosyhteisössä oman ammattialansa asiantuntija. Kuraattori ei siis noudata ainoastaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetustoimen lainsäädäntöä.
Kuraattorin kelpoisuuden tulee olla linjassa sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa, joka määrittelee sosiaalityöntekijän ja sosionomin sosiaalihuollon laillistetuiksi ammattihenkilöiksi. Sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä koskevat lain säätämät oikeudet, ammattieettiset velvoitteet, rekisteröinti ja valvonta.
Jenni Karsio
puheenjohtaja, Talentia ry
Mira Kumpula
puheenjohtaja, Koulukuraattorit ry
lehti 