EU vienee elpymispakettinsa läpi siinäkin tapauksessa, että Suomen eduskunta hylkäisi sen, uskoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.
– Uskon, että jokin elvytyskokonaisuus rakennettaisiin siitäkin huolimatta, että Suomi jättäytyisi sen ulkopuolelle. Komissiolla lienee takataskussa suunnitelma, jolla tätä elvytysrahastoa voitaisiin rakentaa hallitusten välisenä sopimuksena EU:n oikeuden ulkopuolella, Miettinen sanoo.
Suomessa perustuslakivaliokunta on linjannut EU:n elpymispaketin vaativan kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnan äänestyksessä.
Komission tavoitteena on, että ratifiointi olisi valmis kaikissa EU-maissa kesäkuun loppuun mennessä.
Hallitus tarvitsee tukea oppositiolta saavuttaakseen vaaditun enemmistön. Oppositiopuolue kokoomus on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää. Näin ollen hallituspuolueiden äänet voivat riittää, koska tyhjiä ääniä ei huomioida määräenemmistöä laskettaessa.
”Olennaisesti parempaa ei olisi ollut tarjolla”
Kokoomus on arvostellut elpymispakettia huonosti neuvotelluksi. Tutkija ei välttämättä tätä näkemystä jaa.
– Totta kai se olisi parhaan mahdollisen tiedon valossa voitu neuvotella nyt toisin, mutta olennaista oli saada paketti voimaan pian. Sen takia on hyväksyttävä tietyt epätäydellisyydet, joita tähän liittyy, Miettinen sanoo.
– Olennainen kysymys on minusta se, että kokoomuksen argumentti lähtee siitä, että he olisivat pystyneet neuvottelemaan paremman paketin. Tämä on asia, jota kukin voi arvioida omalla tahollaan, mutta itse pidän kyllä epätodennäköisenä, että Suomi olisi jotain merkittäviä voittoja pystynyt vielä tämän lisäksi saamaan, Miettinen jatkaa.
Miettisen mukaan Suomen merkittävimmät onnistumiset liittyvät EU:n budjettiin, jossa saatiin läpi merkittäviä saanteja aluepolitiikkaan kytkeytyvistä rahastoista. Suomi onnistui myös saamaan läpi oman näkemyksensä vastuiden tarkkarajaisuudesta eli siitä, että jos joku jättää osuutensa maksamatta, se ei täysimääräisesti kaadu muiden niskaan.
– Nämä ovat ehkä niitä Suomen merkittäviä onnistumisia, enkä usko, että joku toinen puolue olisi olennaisesti parempaan tulokseen päässyt.
”Olemme läheisessä yhteydessä Suomeen”
Komission tiedottajan Balazs Ujvarin mukaan jo 19 jäsenmaata 27:stä on ratifioinut päätöksen. Jäljellä on kahdeksan maata.
– Olemme hyvin läheisessä yhteydessä näihin jäsenmaihin, mukaan lukien Suomeen, Ujvari sanoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa.
Ujvarin mukaan komissio ei tällä hetkellä tarkastele mitään varasuunnitelmia, vaan keskittyy siihen, että tarvittavat päätökset saadaan vietyä läpi suunnitellussa aikataulussa.
Komission tavoitteena on, että ratifiointi olisi valmis kaikissa EU-maissa kesäkuun loppuun mennessä.
Ujvarin mukaan komissio on hyvin luottavainen, että tavoite ja aikataulu pitävät.
uutiskirje 