STTK on tyytyväinen, että hallituksen kehysriihineuvottelussa saavutettiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
– Maa ei ajautunut maailmalla edelleen jatkuvan pandemian oloissa poliittiseen kriisiin, joka olisi voinut saattaa myös EU:n elpymispaketin vaakalaudalle, pääekonomisti Patrizio Lainà kommentoi lopputulosta.
Hallitus päätti nostaa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta linjasi noin puolen miljardin euron pysyvistä sopeutustoimista.
– Menokehyksistä joustaminen on perusteltua koronan jälkihoidon varmistamiseksi. Myös EU:n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, Lainà arvioi.
Hallituksen tavoittelemat 75 prosentin työllisyysasteen toteutuminen ja julkisen velkasuhteen taittaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttävät nykyisten kasvuennusteiden toteutumista. Lainà pitää tavoitteiden saavuttamista realistisena, jos Suomi pääsee maailmantalouden kasvuun hyvin kiinni.
Hallituksen työllisyyspaketti kasvattaa työllisyyttä 40 000–44 500 henkilöllä. STTK kiittää hallituksen panostuksia osaamiseen, työvoimapalveluihin ja osatyökykyisiin.
– Työllisyystoimissa keskeistä ei ole ankarien vaan vaikuttavien toimien tavoittelu. Hallituksen työllisyyspaketti nostaa työllisyyttä kestävästi, Lainà arvioi.
Työllisyydessä hallitus ei tukeudu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksiin. Lainàn mielestä koronakriisin jälkeen se antaisikin täysin väärän signaalin.
– Nyt on luotava optimismia. STTK vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistamista”, eli turvan perusteiden muuttamista puhtaasti tulosidonnaisiksi. Se kohtelisi pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti, sillä suurituloinen saisi pienituloista vähemmillä työtunneilla oikeuden ansioturvaan.
Lomautusten purkamiseksi ei toimia
STTK arvostelee, että työllisyyspaketista puuttuvat toimet lomautusten purkamiseksi. Kuitenkin viime vuoden lopussa 80 000 palkansaajaa oli kokoaikaisesti lomautettuna.
– Olisi oleellista varmistaa, että lomautukset eivät muutu pysyväksi työttömyydeksi. STTK on esittänyt lyhennetyn työajan tukea yrityksille, jotta mahdollisimman moni lomautettu saataisiin nousukauden alkaessa takaisin töihin.
Ulosottovelallisten aseman parantamista Lainà pitää tervetulleena toimenpiteenä. Koronakriisi on vaikeuttanut monien taloudellista asemaa ja nyt on oikea aika auttaa heitä.
Yrittäjät: Kovin vaatimaton tulos
Suomen Yrittäjien mielestä tulos on kovin vaatimaton. Velkaantuminen jatkuu, kehyksiin ei palata tällä vaalikaudella, työmarkkinauudistuksia ei tehdä tai niitä lykätään eikä paikallinen sopiminen etene, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen luettelee.
– Ilmeisesti haluttiin pitää hallitus pystyssä, maksoi mitä maksoi. Se on toki ymmärrettävää.
Yrittäjien mielestä on vastuutonta, että hallitus ei palaa kehyksiin edes vuonna 2023.
– Tämä rapauttaa budjettitalouden perustaa ja vähentää luottamusta talouspolitiikkaan sekä kotimaassa että ulkomaisten tarkkailijoiden näkökulmasta. Tässä luistetaan vastuusta tulevien veronmaksajien kustannuksella.
Yrittäjien mieleisiä työllisyysreformejakaan ei ole luvassa. Yrittäjät odotti, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa kannustavaksi ja lisännyt työpaikkasopimisen mahdollisuuksia. Kumpikaan ei etene.
Myös paikallisen sopimisen edistäminen jää tältäkin hallitukselta tekemättä.
Myönteisinä järjestö pitää tukipakettia turveyrittäjille ja myös päätöstä nostaa turpeen verottoman käytön alarajaa. Samoin kotitalousvähennyksen laajennus on paikallaan.
uutiskirje 
